ama82

Kaksi ystävystä vaelsi autiomaan halki. Kesken matkaa ystävykset joutuivat sanaharkkaan ja alkoivat riidellä. Riita johti siihen, että toinen läimäytti toista. Ystävä, jota toinen oli lyönyt, tuli pahalle mielelle. Hiljaisena hän kirjoitti hiekkaan: TÄNÄÄN PARAS YSTÄVÄNI LÖI MINUA. Toinenkin oli kovin pahoillaan. Ystävykset sopivat riidan ja jatkoivat matkaa, kunnes tulivat keitaalle. Siellä oli lähde ja he päättivät kylpeä. Läimäyksen aikaisemmin saanut luiskahti kiveltä ja oli hukkua lähteeseen, mutta ystävä ehti pelastaa hänet. Pelastuttuaan ja kokemuksesta elvyttyään hän kaiversi kiveen: TÄNÄÄN PARAS YSTÄVÄNI PELASTI HENKENI. Ystävä, joka oli häntä ensin lyönyt ja sitten pelastanut, kysyi: 'Kun löin sinua, kirjoitit siitä hiekkaan, ja nyt hakkasit sanat kiveen. Miksi?' Toinen vastasi: 'Kun joku tekee meille jotain pahaa, se pitäisi kirjoittaa hiekkaan, jotta anteeksiannon tuulet voivat viedä kirjoituksen mukanaan. Mutta kun joku tekee meille jotain hyvää meidän tulisi kaivertaa se kiveen, jottei kukaan voisi pyyhkiä sitä pois ja unohtaa' Opettele kirjoittamaan surusi hiekkaan ja kaivertamaan onnesi kiveen.