kasvosi nousevan
katseemme kohtaavat
silmilläs kerrot oon unohtanut
ja kun vaara on ohi myrsky laantunut
tuo hiljainen tovi mieleeni kasvosi tuo
ja sä kerrot sun kauneimmat satusi silmillä suudellen
ja mä uskon sun katsettas siihen vastaan vaieten
niin elät muistoissain aina
ei enää pysty unohtamaan
niin muistan kasvosi aina
ei enkä tahdo unohtaa
ilta jo saapuu päivä ohi on
ikävä katsettas niin suunnaton
ei pieni ihminen unta saa päiväkirjan avaa
kirjoittaa
ja sä kerrot sun kauneimmat satusi silmillä suudellen
ja mä uskon sun katsettas siihen vastaan vaieten
niiiiin elät muistoissain aina
eeeii enää pysty en unohtamaan
niiiiin muistan kasvosi aina
eeei enkä tahdo unohtaa
niiiiin elät muistoissain aina
eeei enää pysty en unohtamaan
niiiiin muistan kasvosi aina
eeei enkä tahdo unohtaa