Olen vihainen, pettynyt, surullinen, hysteerinen ja äärimmäisen vittuuntunu.
Alkaa misantropia vaan paheta tässä vaiheessa.
Niin ihanan teinimäistä kuin se onkin: kukaan ei ymmärrä, eikä tule koskaan ymmärtämäänkään. Vituttaa olla niin erilainen ajatusmaailmaltaan ja elämäntavoiltaan.
Pitää varmaan erkoitua jonnekin pienelle saarelle joka nousuveden aikaan hautautuu veden alle.
IHMISET ON TELLUKSEN SYÖPÄ.