yöPerhonen

Jokainen on hyvä jossain, minä kai eksymään ja hävittämään. Niin moni ihmissuhde on kosketuksestani särkynyt, vain muutama vahva vierelläni säilynyt. Niin suuressa kirjassa sanotaan että jumala loi taivaan ja maan, mutta minä uskon että ihminen sai valtameret kyynelillään aikaan. Enkä ole koskaan nähnyt planeettoja tähtiä katsellessani, vaan sydämmiä jotka sammuessaan tahtoivat maailmaa toisille paremmaksi. Siksi minäkin kurkotan tähtiin, kumpa sinne vielä päätyisin. Vaikka omani olen antanu jo merien syvyyksiin, eivät kyyneleet avanneet teitä sydämmiin. Ehkä joskus voin antaa jollekkin itsestäni niin että aamulla olisi yksi maailma parempi. Sitten minä olen valmis sammumaan ja syttymään tähdeksi. Silloin olen täyttänyt paikkani ja tiedän etteivät turhia olleet minun mereni.