Joka yö sä elät taivaan alla,
sulla on vaan taivas kattona pään päällä, sulla on kylmä ja nälkä,
sua väsyttäis,
et saa nukkua, lunta sataa sun päälles,
kyynel jäätyneenä poskelles,
sä rukoilet Jumalaa, ikävöit äitiäs ja isää,
joita sä et oo nähnytkään,
toiset lapset kentällä leikkii,
kuuluu ilon kiljahduksia ja kaikuvaa naurua,
näitä lapsia rakastetaan,
sua vaan tallotaan,
kukaan ei sua nää,
huudat tuskaas,
mutta kukaan ei sua kuule,
ei auta,
kättään ojenna,
ei edes yhtä rukousta sulle suo,
ei ajatustakaan,
pakkanen paukkuu,
talvi kovenee,
sä makaat paljaan kuusen alla,
itket itsesi hauraaseen uneen,
joka syvenee,
joka ei enää anna sun herätä,
joku kuullutko on sun rukouksen,
taivaaseenko lie päässyt oot,
sä palelit,
sä itkit,
kovaa huusit,
vartalos haurastui,
olit väsynyt,
ja vailla rakkautta,
koti sulta puuttui,
niin pieni vielä,
mutta silti kokenut enemmän kuin moni aikuinen,
nyt oot mennyt pois,
lensit kai taivaaseen,
pääsitkö Jumalan syliin,
saitko lämpöisen vuoteen,
paljon rakkautta?
olen pahoillani,
sua ei kukaan täällä muista,
tuskin kaipaakaan,
olisit ansainnut parempaa,
kotia rakastavaa,
mutta nyt kai elät vihdoin elämää,
kanssa enkeleiden,
uusien ystävien,
kun saavun luokses toivon että tavataan,
sua lupaan lailla muiden rakastaa,
hyvää yötä pieni viaton lapsonen,
nuku hyvin!
