Se päivä tulee, jona
ruumiini lepää valkoisena
sairaalavuoteen
valkoisella lakanalla ja
lääkärit toteavat, ettei
sydämeni lyö eivätkä
aivoni toimi enää.
Antakaa silloin silmäni
miehelle,
joka ei koskaan ole nähnyt
auringonnousua, lapsen
kasvoja tai rakkautta
naisen silmissä.
Antakaa sydämeni hänelle,
jonka oma sydän on
tuottanut vain loputonta
kipua ja tuskaa.
Antakaa vereni nuorelle,
joka irroitettiin
kolariautosta, jotta hän
saa elää ja nähdä lastensa
leikkivän.
Antakaa munuaiseni
ihmiselle,
jonka elämä viikosta
toiseen on koneen varassa.
Ottakaa luuni, jokainen
lihassäie ja hermo
ruumiistani
ja keksikää miten niitä
hyväksi käyttäen saatte
pienen invalidin
kävelemään.
Tutkikaa joka sopukka,
ottakaa soluni jos on
tarpeen ja viljelkää niitä
niin, että mykkä poika voi
hurrata
suosikkijoukkueelleen ja
kuuro tyttö kuulee sateen
ropinan.
Polttakaa se mitä minusta
jää jäljelle
ja sirotelkaa tuhka
tuuleen.
Jos teidän täytyy haudata
jotain,
haudatkaa virheeni,
erehdykseni, heikkouteni,
ennakkoluuloni.
Antakaa syntini
Paholaiselle, ja sieluni
Jumalalle.
Ja jos joskus satutte
muistamaan minua,
tehkää se sanomalla
ystävällinen sana
jollekulle, joka tarvitsee
sitä.
