Pariskunta lomaili kesämökillään järven rannalla.
Mies halusi kalastella aivan aamunsarastukseen, vaimo taas lueskeli mökillä.
Eräänä aamuna mies palasi mökille kalasteltuaan useita tunteja ja meni hetkeksi
päiväunille. Tällä välin vaimo suunnitteli menevänsä järvelle. Vaikka hän ei
tuntenut järveä kovin hyvin, hän päätti ottaa veneen. Hän sousi pienen matkan
päähän, heitti ankkurin veteen ja siirtyi kirjansa pariin.
Jonkin ajan kuluttua poliisi saapui omalla veneellään naisen luo. Hän souti aivan naisen viereen ja sanoi: "Hyvää huomenta. Mitäs teette?".
Nainen ajatteli itsekseen, että eikö se muka ollut aivan päivänselvää, ja nosti
katseensa kirjasta.
"Olette kalastukselta kielletyllä alueella", poliisi kertoi naiselle.
"Mutta kuulkaapa konstaapeli, ettekö te muka näe, että minä en todellakaan
kalastele?", sanoi nainen hieman närkästyneenä.
"Niinpä, mutta teillä sattuu olemaan mukananne kaikki kalastukseen tarvittavat
välineet. Minun on vietävä teidät kammarille ja kirjoitettava raportti", totesi
poliisi tärkeillen.
"Jos sen teette", sanoi nainen tuohtuneena: "minun on nostettava teitä vastaan
syyte raiskauksesta!".
"Mutta enhän minä ole edes koskenut teihin!", hämmästeli
poliisi.
"Niinpä, ette koskenutkaan", nainen vastasi: "mutta teillä sattuu olemaan
mukananne kaikki tarvittavat välineet".
Kertomuksen opetus: Älä koskaan kiistele sellaisen naisen kanssa, joka osaa
lukea. Todennäköisesti hän osaa myös ajatella
