Nimi:

hevoset <3

Kuvaus

Voiko entistä ravuria uudelleen kouluttaa ratsuksi, onko mahdollista että hevosesta tulisi tällöin toimiva ratsu? miksei? täällä voivat hevosista pitävät tai hevosen / hevosia omaavat ihmiset vaihtaa sanojaan keskenään!

Kategoria:

Lemmikit ja Eläimet

Perustettu:

25.10.2006

Jäseniä:

5

Tietämättömyys

Lisätty 12.11.2006 - Kirjoittaja:

Hevosen pahin vihollinen on tietämättömyys

Ennen hevostietous kulki perimätietona, mutta nykyisin monet uudet hevosenomistajat eivät tiedä hevosista paljonkaan. Hevonen voi joutua kärsimään ihmisen tietämättömyydestä, mutta seurauksena voi olla myös onnettomuuksia.

Viitisenkymmentä vuotta sitten Suomessa oli yli 400 000 hevosta. Sitten niiden määrä romahti alle kymmenesosaan, mutta kasvaa nykyään taas nopeasti. Nyt Suomessa on yli 60 000 hevosta.

Ennen hevoset olivat pääasiassa suomenhevosia, joita pidettiin maatiloilla työhevosina. Nykyään työhevosia on hyvin vähän, ja suurin osa hevosistamme on alunperin ulkomailta tuotuja lämminverisiä ravi- tai ratsuhevosia ja poneja.

Jalo, uljas ja rohkea...

Monien mielestä hevonen on jalo ja uljas eläin. Nuoret hevosenhoitajat taas pitävät varsinkin poneja nallekarhuihin verrattavina kultamussuina. Ratsastavien tyttöjen hevosia-ymmärtämättömät äidit taas pitävät hevosia lähes hengenvaarallisina. Minkälainen eläin hevonen itse asiassa on?

Kuva: Mirva Stenholm Hevoset ovat kasveja syöviä laumaeläimiä, jotka liikkuvat paljon. Ne ovat myös säikkyjä eläimiä. Luonnontilassa ne ovat saaneet olla suuresta koostaan huolimatta jatkuvasti varuillaan petoeläinten varalta, ja ovat näin ollen koko ajan valmiina säntäämään pakoon jotain epäilyttävää havaittuaan. Kaikkien kasvissyöjien kuten jänisten ja hiirten tapaan hevosetkin pakenevat ensin ja katsovat vasta sitten. Vähemmän säikyt yksilöt ovat aikojen kuluessa joutuneet petojen suihin.

Niinpä hevoset voivat säikkyä kaikkea, mikä niitten mielestä vähänkin muistuttaa hyökkäävää petoa, kuten äkillisiä liikkeitä, narulla liehuvia pyykkejä, pensaikossa rapistelevaa lintua, suuria kiviä yms.

Arvojärjestys on tärkeä

Luonnossa hevoset liikkuvat lähes vuorokauden ympäri ja syövät ruohoa käytännöllisesti katsoen koko ajan. Laumaeläinten tapaan hevosilla on laumassa keskinäinen arvojärjestys. Arvojärjestyksessä ylempänä olevat ajavat muut pois ruuan tai veden äärestä, ja jollei niitä totella, ne ojentavat alempiaan puremin ja potkuin. Hevoslaumassa ei ole tasa-arvoa, mutta hevosilla on silti omat ystävänsä, joiden kanssa ne viettävät enemmän aikaa kuin muiden kanssa.

Vaikka hevonen on tehty liikkumaan, sitä ei ole luotu kantamaan ratsastajaa. Ratsuhevosen etujalat rasittuvat helposti. Siksi ratsastuksessa pyritään kouluttamaan hevonen niin, että se kantaa enemmän painoa takajaloillaan, jotka ovat vahvemmat, ja näin hevosesta tulee kestävämpi. Hevosia koulutetaan Suomen ilmastossa pääasiassa kentällä tai maneesissa. Tietysti hevoselle on myös annettava vaihtelua maastoratsastuksella.

Kun hevosta pidetään kotieläimenä, täytyisi muistaa sen perusolemus. On väärin hevosta kohtaan ja sen hyvinvoinnin vastaista pitää sitä yksin, jättää se ilman liikuntaa tai antaa sille vääränlaista rehua. Vaaratilanteiden välttämiseksi taas on oltava selvillä siitä, että hevosilla on arvojärjestys, jossa ihmisen on aina oltava hevosta ylempänä.

Hevonen ei saa pitää ihmistä alempiarvoisena ja ojentaa häntä potkimalla, koska seuraukset ovat ihmiselle vaaralliset. Hevonen kestää hevosen potkun, ihminen ei. Usein unohdetaan, että hevoset ovat hyvin vahvoja eläimiä, jotka painavat 500—700 kiloa.

Hevonen tarvitsee seuraa

Koska hevonen on laumaeläin, se kärsii ollessaan yksin. Monet hevoset eivät edes suostu syömään, jollei niillä ole kaveria. Ratsastuskouluissa ja kilpatalleissa hevosia on aina useampia, mutta ongelma ovat yksityiset hevosenomistajat, jotka haluavat pitää omaa hevosta kotitilallaan. Hevoselle olisi otettava seuraksi vaikkapa vanha poni.

Hevoset ovat luonnostaan liikkuvia eläimiä, ja ne on päästettävä päivittäin juoksutarhaan tai laitumelle vähintään tunniksi. Sen lisäksi niitä on ulkoilutettava ratsastaen tai ajaen noin 1—2 tuntia päivässä. Työajossa, jossa mennään käyntiä, hevosta voi pitää useita tunteja päivässä. Kilpatalleissa hevosia ei yleensä tilan- ja ajanputteen vuoksi päästetä tarhoihin, jolloin hevonen kärsii ikävystymisestä ja alkaa ajankulukseen pureskella tai potkia tallin seiniä ja tulee kärttyisäksi.

Joskus ratsastuskouluissa rasitetaan hevosia liikaa. Tämä on kuitenkin nykyään harvinaista, koska ratsastuskoulu elää hevosistaan. Yksityishevosia taas ratsastetaan usein liian vähän tai epäsäännöllisesti. Viikolla ei ehditä ratsastamaan, mutta viikonloppuna lapsen hevosella ratsastavat kaikki lapsen ystävätkin.

Hevosen käyttö ravi- tai ratsastuskilpailuissa ei sen sijaan ole eläinrääkkäystä. Hevonen on tehty juoksemaan. Kilpailusäännöillä valvotaan hevosten käsittelyä. Hevosia joutuu koulutusmielessä ajoittain rankaisemaan, mutta kukaan ihminen ei voi pakottaa 600 kilon painoista eläintä voittamaan kilpailuja vuodesta toiseen. Voittaakseen hevosen on myös itse pidettävä siitä, mitä se tekee.

Pupupöksy

Kaikki tuntematon on hevosesta pelottavaa. Tästä seuraa, että hevoset ovat hyvin arvaamattomia, koska ne saattavat liikenteessä pelästyä vaikkapa tien vieressä olevaa sementtirengasta ja paeta sitä, jolloin ne helposti hyppäävät auton eteen.

Jos autolla ajaessasi kohtaat hevosen, suhtaudu siihen kuin hirveen. Koulutettukin hevonen saattaa koska tahansa pelästyä ja hypätä auton tuulilasista sisään! Ohita hevoset siis varovasti.

Myös hevosia hoidettaessa täytyy olla varovainen, koska ne voivat pelästyä esim. tallilla kävijöiden sateenvarjoja tai lastenvaunuja tai irtonaista koiraa, ja vahingossa hypätä hoitajan päälle. Hevosten lähistöllä on niin hoitajien kuin tallilla vierailijoidenkin syytä välttää huutoa, juoksentelua, äkillisiä liikkeitä, leijuvia tai lepattavia vaatteita jne. Talleille tai ratsastuskentän laidalle ei myöskään ole syytä tuoda lastenvaunuja, koiria eikä leikkiviä pikkulapsia, jotka voivat pelästyttää hevoset.

Vältä vaarat

Hevonen ei ole lelu eikä sitä kannata ostaa kokemattomalle ihmiselle eikä hyvin nuorelle. Hevosta täytyy osata käsitellä, jottei jää sen alle tai saa puremia. Hevosen on oltava koulutettu, jotta sitä voi ratsastaa tai ajaa. Nuori ei voi ulkoiluttaa hevosta ilman valvontaa. Lähes kaikki ratsastuksessa sattuneet vakavat onnettomuudet ovat sattuneet nuorille tytöille, jotka ovat olleet maastossa yksinään ja yleensä ilman kypärää. Ratsastuskouluissa onnettomuuksia sattuu harvoin.

Hevosen on myös tiedettävä paikkansa. Hevonen on ystävä, mutta sen täytyy myös totella. Hevonen ei voi leikkiä ihmisen kanssa hyppimällä häntä vasten tai puremalla leikisti, koska ihmisen nahka ei tällaista kestä. Hevosta on pakko pystyä komentamaan ja kiittämään. Pelkällä sokerin syöttämisellä hevosesta tulee sietämätön olio, joka pelottelee ratsastajaansa luimimalla ja saattaa keksiä kuljettaa ratsastajan laukassa maastosta talliin.

Ratsastusta ei aloiteta ostamalla oma hevonen vaan ratsastuskoulun alkeiskurssilla. Kun ratsastaja on koulussa oppinut hevosen käsittelyn ja ratsastuksen alkeet, hän voi iän ja taitojen kartuttua ostaa oman hevosen. Tietoa on oltava, jottei hevonen kärsi omistajansa tietämättömyydestä.

Kommentit

Vain klubin jäsenet voivat kommentoida uutisia.