Missä vaiheessa ihmisen rappio muuttuu vitsistä säälittäväksi? Mielessä oli kaksi nimeä, kun tätä aihetta väänsin: Matti Nykänen ja Britney Spears

Kaikki nauttivat siitä, kun sankarit kaatuvat ja puhtoisiksi ikineitsyiksi itseään tituleeraavat popparit paljastuvat itseään häpeilemättä paljasteliviksi huumeita käyttäviksi epäkelvoiksi äideiksi.

"Ette SÄ ole yhtään sen kummosempia ku mä!" -tuntuu kansan syvät rivit huutavan, aluksi. "Sullahan menee paljon huonommin ku mulla vaikka sulla oli rahaa ja kuuluisuutta!" -hoilataan kuorossa seuraavaksi.

Tuntuu kuin "älä edes yritä/mikä sä luulet olevas" määräisi marssin tahdin. Älkää turhaan tarkertuko antamiini esimerkkihenkilöihin, vaan antajaa ajatuksen juosta järjen yläpuolella.


Tiedän, että alustus on kehno ehkä jopa huono, mutta tulen aivan varmana parantelemaan sitä... sitten joskus kun aikaa ja oppineisuutta riittää.

Kaikki nauttivat siitä, kun sankarit kaatuvat ...ei ihan kaikki ja itse asiassa mulle o ihan sama kuka o tehnny mitaki ...mul o oma elama ja omat jutut ja omat sankarit en lue lehtii enka tsiiga TVta...viimeks katoin ennen "digi" ...ja vittu mita paskaa siel tuli...etta nain :)


BaRloG muokkasi viestiä 14:26 14.09.2007

Julkimot.. Heitä kadehtitaan, palvotaan ja vihataan.

Millaistakohan olisi olla kuuluisa? Ei kaupassa voisi käydä ilman, että joku tulee nimmaria pyytämään. Halutaan ottaa kuvia kun latoot tomaatteja pussiin. Tuijotusta vain siksi, että kävelet heitä vastaan kadulla. Aina. Ei kuulosta hirveen kivalta..

Osa ei edes voi kävellä päivänvalossa omana itsenään. Tarvii lippalakit, arskat ja bodyguardit et uskaltaa sinne kauppaan mennä latomaan niitä himputin tomaatteja. Vai eikö voi tehdä sitäkään? Olisiko meillä palvelija, joka kävisi puolestamme kaupassa? Missä me sitten olisimme? Neljän seinän sisällä? Kaltereiden takaa tuijotamme kun faneja on pihalla kylttien kanssa. "Suojalinnoituksesta" tulisi näemmä vankila.

Minusta julkimoinen elämä ei sinäänsä ole "normaalia" elämää. Eivät voi nauttia samoista asioista kuin me. Esim Anna Abreu ei enää uskalla käyttää metroja. Kiitos yli-innokkaiden fanien. Kiva et tulee paljon rahaa, mut ei se oikeesti oo niin kivaa ku kaikki vaan tuijottaa. Aina. Siihen ei välttämättä turru. Se alkaa oksettamaan. Joku kaunis päivä sitä heittää avustajaa puhelimella (vrt. Naomi mikälieCamphel.) Entäs Diana, joka pakeni paparazzeja ja kuolikin sen vuoksi? Seiskassa näytetään kuvia kun Peter Franzén oksentaa baarin ulkopuolella? Turha kysyä et "ketä kiinnostaa?", koska nähtävästi kiinnostaa.. Kuten seiskan päätoimittaja sanoi: "Miljoona kärpästä ei voi olla väärässä."

Julkisuus tuo mukanaan paitsi rahaa, myös paljon pahaa. Se syö meidän sisintä kun joutuu elämään kuin häkkilintu - kahlittuna ja kaikkien toljoteltavana. Tuota kun kestää monta vuotta niin eiköhän siinä itsekukin sekoa.

Tänään luin iloisena, että Tiktak lopettaa. Pidän heidän musiikistaan, mutta olen iloinen heidän päätöksestään lopettaa kun on vielä huipulla. Säälittävää katsoa kun vanhaa juttua kulutetaan levystä levyyn, tuotantokaudesta tuotantokauteen jne. Ei liian montaa kokkia yhtä soppaa keittämään. Muuten menee homma puihin. Niin kuin Matti Nykänen ja Britney Spears. Britneyllä on tolkuttomasti rahaa, mutta aivot ja mielenterveys katosi jo vuosia sitten. Pystyn näkemään silmieni edessä miten Britney juoksee sairaalakaapu päällä, pää kaljuna, tussattu risti päässä pitkin sairaalaa ja huutaa "OLEN ANTIKRISTUS!" Surullista, mutta totta.

Julkisuudella on hintansa. Sinun elämäsi.

Aina eivät kaikki kestä paineita pitemmän päälle, vaikka olisi kuinka lahjakas siinä omassa jutussaan.
Toiset kestää vastoinkäymiset ja median heille antaman paineen. Jotkut sortuvat huumeisiin ja viinan lotraamiseen.

Ei tarvitse olla edes julkisuudessa, rappio on tila jonka useimiten näkee jo päällepäin.

Asiaa saa ja tuleekin pohtia kaikista löytämistään näkökulmista.

Tätä mietin itsekin. Onko kyse vaan ajasta? Kerran jos töppää se on vitsi, mutta jatkuva töppäily säälittävää.

Useinhan se kulkee vähän niinkuin käsikädessä, siis rappio, vitsi ja säälittävyys. Oli sitten kyseessä se siwan kulmalla notkuva, alleen kussut, euroa pummaava, pahalta haiseva, elämän potkima, itsekunnioituksensa menettänyt juoppo.

Tai vaikka Matti, paitsi jotenkin tuntuu, että Matilla on vielä jotain näytettävää.

Tai Britney.

Siinä monesti huomaan miettiväni, esimerkiksi sen juopon nähtyäni, että onneksi ei itsellä mene noin huonosti.

Lievempänä esimerkkinä voin antaa rakkaan naapurini joka sydänkohtauksen saaneena kiidätettiin sairaalaan. Ikää 40v ja sydänkohtaus. Kyllä sitä putkea jatkuikin.

Uskonkin, että säälittäväksi, tai vitsiksi, asiat tekee se, että huonoon jamaan on vetänyt esimerkiksi juuri viina, huumeet tai vaikka se julkisuus. Eli asia, minkä pitäisi pystyä vielä hoitamaan.

Itselläni ainakin riittää ymmärrystä, jos jonkun elämän likaojaan vetää vaimon kuolema, oman yrityksen konkurssi yms. asiat. Toisinsanoen asiat, jotka eivät johtuneet itsekurin puutteesta.

Miten sitten rappio muilla elämänaloilla, esim. politiikassa?

Milloin esim. poliitikko on rappiolla? Silloin kun hän on selvästi epäpätevä hommaan, tunnettu rikollinen tai muuten vain korruptoitunut?

Ja milloin itse poliittinen systeemi on rappiolla? Äänestysprosentin ollessa alhainen vai silloin kun äänestysprosentti hipoo 100%?

Mielenkiintoinen aihe indeed.

En tässä kiireessä ehtinyt lukemaan kaikkien vastauksia joten vastaan vain oman mielipiteeni.

Mielestäni rappio menee siinä vaiheessa säälittäväksi kun ihminen ei edes yritä parantaa omia olojaan. Toinen mikä tekee rappiosta säälittävää on se kun kylvetään toisen ihmisten myötätunnossa ja vain kerjätään sääliä. Hyvin yksiselitteinen vastaus pahoittelen. xD

Yksinkertainen mielikuvani rappiosta on tilanne jossa katsoisin peiliin ja en pystyisi kestämään kuvaijaista joka verkkokalvoilleni heijastuu.

Tämä vaatii tosin sen, että on pystynyt hyväksymään tilanteensa ja silloin on jo ottanut askeleen parempaan.

Ehkä rappio on tila johon ajautuu, kun on antanut kaiken sen hetkisen annettavansa itselleen ja muille ja kun ei osaa sopeutua siihen, että annettavaa pitäisi olla jotain muuta kautta ja/tai muille ihmisille. Esimerkkinä juuri Britney lapselleen.

H4kKi muokkasi kirjoitus asua 15:27 15.09.2007

Rappio on sitä mielestäni kun elämän ainut ilot on douppi ja bisse jolloin päivät kuluvat miettien mistä sais rahaa bissee tai uusii fikseihin... Mut tää on mun mielipide näin äkkiseltäänmiettien.