6 viikkoa takana uuden työkauden alkua ja tänään ilmeni sitten flunssaoireita mullakin. Veto on ihan pois. Nyt keitän itelleni Panadol hottia ja se toi nyt mukanaan ihan hirveän ikävän. Aina, jos olin kipeä ja äiti oli Helsingissä, se varmisti, että mulla oli mm kuumetta alentavia lääkkeitä. Jo siitä asti, kun olin lapsi, niin sairastuessani äiti laittoi mulle Panadol Hottia. Nyt siis laittaessani tota itselleni, itken ja päällimmäisin ajatus on, että mä en pysty tähän. En ymmärrä...
"Mä en saa kunnolla henkeä Sun katse on taas niin lempeä Silti mikään ei jaksa, mua enää yllättää Kymmenen ruusua maljakossa Sul on tarina aina jossa sua ei voi, kun ymmärtää Ootat, hiljaa, mä tahdon paeta täältä Tää on liikaa Mä en voi, en enää kestä kuunnella Kuinka sä pyydät anteeks, uudestaan Lauseet on vaan lauseita Sun teot puhuu sun puolesta Ja sä oot jo tehny tarpeeks Mulle sun, lauseet on vaan lauseita Mä en pysty sua muuttamaan En jaksa alkaa taas huutamaan Mä oon koittanu...
Ehkä helpoin masennusreeni tähän astisista. Todennäköisesti tälläkin hetkellä katselet Netflixiä, tv-sarjoja ja elokuvia siellä, niin poimipas käteen kevyet käsipainot tai kuula ja tee hauiskääntöjä pitkiä sarjoja ruudun edessä. En suosittele täyttä skeidaa vaan tämäkin reeni menee myös itsellä testiin. Teoriassa pitkillä sarjoilla saat kestävyyttä käsiin, mikä auttaa katu-/baaritappeluissa. (jaksat esim. pitää käsiä ylhäällä suojausta varten)
Ei ollut kanelia, panin taikinaan appelsiinimehua ja vaniljaa.
Päivällä dallasin laskettelurinteen huipulle ja illalla reenasin kehonpainolla ja kahvakuulalla. "Mulla on muodostunut jonkunlainen fiksaatio nyt kahvakuuliin. Tuntuu, että mietin asiaa liikaa ja koen, että se on nyt ainoa asia, mitä tarvitsen. Huolestuttavinta on se, että mun mielestä se ei edes ole huono asia. :D"
Mies kertoo kolmatta kertaa ikävystyttävää tarinaansa Norjasta, tihrustan simpukkapuhelimensa näytöltä kuvaa iljettävästä kuolleesta kalasta Hymisen ja myötäilen, poistun viehkosti lanteitani keikutellen. Naistenhuoneessa kylven Stockmannilta ostamassani hajuvedessä tuoksuu kalliilta, petollinen poistotuote alehintaan Olen tehnyt tästä taidetta, tässä lajissa sitä joko onnistuu tai saa pataansa tai pahempaa Korjailen vessan peilin edessä kimaltavaa huulikiiltoani Minulla on mauttomat...
Mulla on muodostunut jonkunlainen fiksaatio nyt dom-miehiin. Tuntuu, että mietin asiaa liikaa ja koen, että se on nyt ainoa asia, mitä tarvitsen. Huolestuttavinta on se, että mun mielestä se ei edes ole huono asia. Siis mä en tällä hetkellä halua mitään yhtä paljon kuin sitä, että mulla olisi oma dom, joka määrää musta ja mun elämästä, yms. Sellainen, jolta saisi turvaa, mutta kuria. :D Mutta sitten samaan aikaan dom-miehet on tosi pelottavia.
Jotakuinkin tasan 90 minuuttia meni että sain dokattua punkkuflindan.TT
aika monta miestä tullut vastaan jotka ovat olleet epätavallisen kiinnostuneita takaoven asioista. niinkuin joskus kirjoitin aiempaan blogiin niin kerran juopuneet miehet kysyivät että nuollaanko me tyttöystävän kanssa toistemme peräreikiä kanssa, nyt muutama esimerkki lisää. eräs tiedusteli että haluisinko istua hänen naamalleen ja "pakottaa" haistelemaan peräreikääni, saisin kuulemma myös piereskellä. sitten näitä "tykkäätkö kun pannaan kunnolla perseeseen" miehiä on...
Aika ironista mun mielestä, en tunne olevani elossa. Olo on tyhjä, ihan kuin oisin tyhjä kuori vaan ja ihan kuin sitä kuortakaan ei olisi. Kävelen kotiin töistä tai salilta ja tuntuu, että liidän, en oo mun kehossa, kaikki näyttää vähän sumealta ja muutenkin kummalliselta. En oikein tunne mun kehoa tai saa otetta mun mielestä, ajatuksista. Mulla on kirjaimellisesti olo kuin musta oltaisiin viety palanen. Fyysinen palanen. Valtava sellainen, koska hetkittäin tuntuu, etten ole olemassa....
