Dawkinsin Berkeleyn yliopistossa pitämän luennon ensimmäinen osa. Loput löytyyki sitten itestään.
http://www.youtube.com/watch?v=YcYDkZcLAug&feature=channel_page
...parilta tyypiltä nyt ignorea tässä muutamien viikkojen aikana.
Tulee vähän semmonen epäeettinen olo, niinku ois likanen tai jotain :S Toivottavasti tätä ei näy jossain rikosrekisterissä joskus.
Moips! Istun tässä tietsikan eessä vähän nyt... Mielessä olis nyt semmosia suunnitelmia, että voisin vaikka lähteä katselemaan tyttösiä jonnekin yökerhoon hetkeksi^^
Vähän harmittaa, kun oon kai tulossa nuhaiseksi niin en kai sitten voi pussailla ketään ainakaan :O Onneksi nuha ei tartu tuijottamisesta<3
Olin tänään töissäkin ja se oli ihan jees. Sitten olin salilla ja jeeshän sekin oli. Sitten kävin pizzalla pikkusiskon ja sen kaverin kanssa^^
Mulla ei ollu muuten kommentteja kun kirjauduin äsken tänne :( Toivottavasti seuraavalla kerralla on...
Yours sincerely,
Mirko
Kirjoitin äsken impulsiivisesti noin kolmen A4-arkin pituisen mielipidekirjoituksen ammuntaharrastuksen populistisesta profiloinnista median lähiaikoina välittämän näkemyksen mukaisesti. Kuitenkin painaessani lähetysnappulaa, Kuvake kysyikin kirjautumaan sisään uudestaan. Kaikki teksti on kadonnut. Tiedän, että kyseistä kirjoitusta ei olisi kukaan lukenut kokonaan, mutta se oli asianmukaisesti ja hillitysti laadittu ja olisi mielestäni tuonut asiantuntevampaa näkökulmaa kysymykseen...
En pysty sanoin kuvailemaan, kuinka saatanasti vituttaa... Tarttisin Buranan varmaan...
Kyllä minä semmoisen saan tehdä^^ Luultavasti...
Tosi hyvä subbari tässä minun äänentoistojärjestelmässä^^ Iitaippia on oikein mukava puksutella välillä... vaikka kitaramusaa pitäiskin kuunnella vaan.
I'm fairly confident that my frustration gauge is significantly above most of those who consider themselves around the average, to say the least. I get periods that can't be explained with any other instrument than by the lack and absense of certain elements here unmentioned. I get the periodical feeling of emptiness followed by an abstract and undirected rage and despair. I'm unable to take my issues to any official, since I'm concerned for the maintenance of my current lifestyle. This brings me to a certain kind of dead end on some parts of my life.
However, I also find great strenght and trust in my inner feelings and use the character within to build up a special kind of spine for other people to see. Be it a charade, I still find relief in knowing that I have something more to my core than what I'm willing to pass on to just anyone.
The critical conflict of interests lie within the natural and animal spirit of the human identity which then expectedly and commonly clashes with the more abstract nature of one's values, moral and views in general. The dillemma portrayed here is one that is constantly haunting me and I feel and expect the pressure growing with every step I take. I simply have to keep asking myself, whether I want to keep the pressure growing or make a cut and create a void that will become the biggest flat tire of my life.
I draw the gloomiest of fears and the most mysterious of pleasures from this same source. I don't want to predict what I will or want to achieve with what I still don't even recognize as something actually excistant in the first place. But what I can say is, that I feel something and that something is already strong.
We all should and probably do feel the same way in different quantities that I do, but I'm very certain that only the more eccentricly bent minds will produce the same level of passion and pride that my funny little trail of thought has led me into. This is the idea that keeps building my confidence in keeping my issues as they are now; I'm afraid I'll lose something valuable. And that makes me angry, very angry.
Tarkoittaa periaatteessa sitä, että tytöille on haleja tarjolla eksponentiaalisesti verrattuna poikiin.
Mikä on ERITTÄIN turhauttavaa.