"Lara sä oot niin paljon asioita. Sä oot kaikkea muuta paitsi normaali!=)"
niinpä... tuota mulle on sanottu... ja kaikki jauhaa että sä oot nii ihana tyyppi yms.yms... nooh eilen saatiin sovittuu exän kans ja nyt on toisaalta ihan hyvät fiilikset että voidaan taas olla ystäviä ku se on nii kauan ku oon tuntenu nii ollu tosi tärkee tyyppi mun elämässä... ja kyllähän sitä aina jotenki pärjää...
pakko se on pärjätä muitten takia...
ku on jo kerran nii lähellä koulemaa käyty ja ystävät mut sillon pelasti...
nii munki pitää olla täällä niitä varten...
Kun tapasin sinut oli kevät
eikä jaksanut odottaa kesää
Kun aurinko paistoi
lumet maatsa katosivat
ja minä vain halusin
laittaa peliin kaiken
Kun maailma kylmeni
ja kauniit seppeleet katkesivat
turvaan kainaloosi halusin
sinne pääsin
Kun näin sinut viimeksi tuli syksy
lumi leijaili taivaasta maahan
sanoit näkemiin kunnes kysyit
vielä miettiä saathan
Luvan siihen annan
en kai muuta voi
kun ei rakkautemme vielä kuollut
siihen asti tän taakan kannan
Päättäisit äkkiä sen
sillä vaikeaksi tämän koen
nyt asia riippu susta
et haluutko jo luopua musta
ethän heitä kaikkea menemään
kun en syytä ilman sua löydä elämään
älä anna mun hukkua pimeyteen
sillä nyt mä en tiedä mitä lopulta teen
nii huomenta... jooh.. eilenpä oli ihan haaska ilta nyt kyllä niskat ihan jumissa ja ikävä erästä ihmistä... tia pitäskö sanoo et ihmisiä... vittuwake me up when september ends... kohta puoli vuotta yhessä oman kullan kans... ja vähä epä varmoin fiiliksin et kuinka kauan se vielä jaksaa mua katella... se on kyllä aivan ihana... <3
nii ja tosiaan miks ei voi tanssia hitaita joittenki mielestä muitten poikien kans jos on varattu...? jos se ei mee liiallisuuksiin nii toki... joo ja mikä siin on ettei jätkät voi sitte olla ees kavereita jos on varattu vai johtuuko se siitä et ne ois halunnu olla jotain muuta...??
nii tosiaan... teen lasagnea nii pitäs varmaa kiirehtiä... ja nii emmä oikeesti kipee oo vähä ehkä pää on kipee.. mut se johtuu vaan eilisestä.. :D
I never toutgh i'd die alone
I laugthed the loudest, who would've known?
I took my time, I hurried up,
the choise was mine I didn't think enough.
I'm too depressed to go on.
You'll be sorry when i'm gone.
16 just held such better days.
Days when i still felt alive.
I couldn't wait to get outside the world.
We couldn't wait the time go on.
I passed my time, who would've known..?
Please tell mom this is not her fault...
Ihminen tarvitsee ympärilleen ihmisiä ettei hän olisi yksin...
Mutta yksin me ollaan täällä siltiki...
On vain kivempaa olla yksin yhdessä...
Voi ei miksi näin kyä aina mulle...
Eli siis ois ollu tänä viikonloppuna vaellus kuolukavereitten kans ja mä en sittenkään pääse sinne. Miksi en no kun mulla paloi jalka! Mun vasemmassa reidessä on 5cm*2,5cm kokoinen alua joka paloi tosi pahasti ja siitä lähti nahka ja sen alapuolella on kaks noin 5cm rantua jotka ei onneks palanu yhtä pahasti ku se ylin kohta.
Ja kamala flunssa tuntuu olevan iskemässä päälle...
Niin missäköhän poltin sen jalkani, no saunassa! meninpäs liian lähelle kiuasta ja sitte kuulu vaan sihahus ja seukki mitä tiiän nii jalka hohtaa punasena.
Yö unet meni sauraavana iltana eikä edellinenkään yö ollut nitä mahtavimpia. Käveleminen sattuu, varsinkin ylämäessä. Eikä housujakaan voi hyvin pitää. Paitsi jotain löysähköjä, muttakun niitäkään ei ole paljon.
Lämmintä sun kainalossasi.
Sä oot niin suloinen kun suukottelet mua joka paikkaan.
Ja kun kuiskaat korvaani ne ihanat sanat.
"Olen rakastunut sinuun ja rakastan sinua"
Niin minäkin sinua Mikki-kultaseni. <3
Niin oon kuten luulet, aivan kuin tuulet.
Pakenen yöhini, vöihini vangiksi jään.
Se kaikki saa sut vielä väsymään.
Mut jos et välitä siitä mä tuun sun syliin ja jään.
Mä olen kyllästynyt pelkäämään.
Ja mä en välitä muusta, mutta jos vain suostut
Mä jään.
Aurinko paistaa ikkunasta sisään ja suoraan kasvoilleni.
Tunnen suunnattoman suurta kipua joka puolella kehoani, silmäni vetistävät enkä näe kunnolla eteenpäin, minua palelee enkä tiedä miksi.
En millään jaksaisi nostaa päätäni mutta minulle ei jää muita vaihtoehtoja koska poskeeni sattuu kun pidän sitä haisevaa tyynyä vasten.
Alan pikkuhiljaa heräillä ja tajuta, etten olekaan omassa leveässä sängyssäni.
Ei hemmetti tuo kaappi joka on suoraan edessäni on niin tutun näköinen, mutta kun katselen ympärilleni en osaa yhdistää sitä tähän kämppään millään tavalla.
Täysin oudonnäköistä, eikä minulla ole edes housuja jalassa. Kun tajuan sen ajaudun paniikkiin. En ymmärrä missä ja miksi ne ovat.
Päätäni kivistää kun yritän yhdistää tämän palapelin palasia. Kaappi jota katson heijastaa heikosti jonkun pörröpäisen hahmon pään ja kasvot, hahmolla on täysin mustat silmänympärystät ja kauheat silmä pussit, toisen silmän alla näkyy jotain tummaa, hieman violettiin vivahtavaa, tällä hahmolla on yksi pompula hiuksissaan vinosti ja se pitää vain yhtä pientä osaa hahmon hiuksista ylhäällä.
Hyi helvetti, että tuo tyyppi on ruma ja rähjäinen.
Hieraisen silmiäni ja tajuan tuijottavani omaa peilikuvaani.
Yhtäkkiä alan kuulla ääntä pääni oikealta puolelta.
Nostan päätäni, jonka kerkesin jo painaa takaisin pahalta haisevaan tyynyyn, käännän kasvoni ääntä päin ja katson siellä olevaa sänkyä ja kuulen hennon kuiskauksena: ”Lara, ootsä kunnossa?”...