sugar16

Totuutta on vaikea sanoa mutta miksi? Miksi on helpompi valehdella jossain määrin asiasta, eikä ole ihan totuudenmukainen asioissa..?
Kaipa tähänkin on joku psykologinen syy/väite..
Luulen että syy on siinä että kuulian on mukavempi kuunnella vähän väritettyä tarinaa kuin kuivaa totuutta.. Muttei kai tottuutakin voisi kertoa vähän iloisemmin ja lisätä jotain omia kommentteja asiasta vaikkakin se olisin täyttä totta...
Mutta kun ihmiset valehtelee, niin sitä olettaa ettei kukaan puhu totta. Monta kertaa olen joutunt pettymään kun minulle olleen valehdeltu asiasta ja kun olen saanut seliville asiasta sellaisena kun se on niin olen useimmiten suuttunut henkilölle joka on valehdellut..
Elikä, ÄLÄ luota keneekään (varsinkin kun tapaat jonkun netissä)

Närpiö, Radio-labb..
Äänityksiii :PPP

(en kaipaa himaa)

Mitä hienoo siin on ett heruttaa ihan sikana ja meikkaa kuin olisi lähdössä sotaan? Miksei nuoret naiset vois olla nättej/ söpöj vähällä meikillä ja inha siisteillä vaatteilla ilman kauheeta heutusta? Kauheat pakkelit naamas antaa halvan vaikutuksen ja ne herutus vaatteen korostaa sitä..
Ja heeeei haloooo! Kundit... Se ei ole nätin/'coolin' näköstä kun housut roikkuu jossain periferiassa...

Gott folk! Klä er! Och bär Era kläder snyggt! Sätt det i eran skalle och tacka då när folk kommenterar era kläder som ni bär..


No offence...

Tuntuu siltä kuin asiat eivät menisi perille, ei sitten ollenkaan. Pitäisi lukea saksaa... Sanat ei jää ylös vintiin.. Kokeessa hommat kusee.. Joo, tiedetään, lue enemmän.. Mutta kun jos se ei auta? Jos sitä ei vaan saa niitä mappi ässään ja vielä pysymään niitä sielä?

I don't care! -Tekis mieli huutaa kurkku suorana seinälle (muttei se auta)

Mä luotin suhun.. Mä tuin sua... Mä ainaki yritin...


Nyt se on ohi..


Kiitos kaikesta


Oot mun sydämmes nyt ja ikuisesti vaikkakin petit mun luottamuksein...

Nyt voin vain kuiskaa sun korvaas hyvin haikeasti "Mä rakastan sua..."

Iltapäivä. Ramasee sikaan ja mikään ei huvittaisi. Pääsi aikasemmi koulusta ja dösä reissu takaan, laahustelee kotiin, ottaa postit laatikosta ja tervehtii fajjan työkaveria saksaksi "Guten abend!" (joo, tiiän, ei ihan sovi iltapäivään.) ja löntystän sadetta pakoon sisään postit kainalossa...
Tarkistan postit läpi ja luen Akkarin ja kyylään kelloo tosin jään siihen sitten ruokapöydän ääreen lagaamaan. Kun herään todellisuuteen rojahdan nojatuoliin kattomaan jotain ihme ohjelmaa josta en tajuu mitään. Ohjelman jälkeen, uhkaan säätä ja lähden lenkille, napit korvissa.
Olen melkein kotona kunnes rupeaa satamaan kuin ämpäristä kaatamalla. Ajattelen "It's raining cats an' dogs, again..."
Onneksi saunaan pääsi melkein heti :))
Not bad night afterall :D

Mikä ihmeen hinku ihmisill on selittää kaikkee pa**aa?? Niin kuin joku niitä kaipaisi.. Yleinsä jos selittää asiat, niin joutuu uimaan syvemmil vesill.
Seliseliseliseliseliseli... SELITYKSET ON TURHII ENKÄ MYÖSKÄÄ NIIT KAIPAA!!

...Kerron miltä musta tuntuu ja mitä mä ajattelen mun kropasta ja omasta ulkonäöstä..
Ensinnäkin MÄ VIHAAN MUN KROPPAA YLI KAIKEN! Monet on yrittäny sanoo mulle ett mull on nätti kroppa mutten usko heitä. Monet on hokenu mulle ett "oot nätti ja söpö" But I don't beleve..
Ainoa asia josta pidän mussa on mun silmät ja hiukset. Silmissäin on sitä jotain, ne ei oo ihan klaarit vaan niissä on vähä harmaat, vähä vihreet, vähä sinistä ja vähä oikeen tummansinist niiku meri joka myrskyää yöllä. Hiukset, noh, päässähä ne on.. Joskus paremmin, joskus huonommi mutta päässä ne on anyway..
Jos mulle yrittää sanoo ett "Mä pidän sun kropasta, se on nätti ja sexü." kannattaa sillo varautuu mun negatiivisee vastauksee, tyyliin "Mee roskiin!"
Mä en nyt väitä ett mulle ei kannata sanoo mitää kaunist, yritys kannattaa aina.. Yrittänyttä ei laiteta..
YRITTÄKÄÄ KÄÄNTÄÄ MUN PÄÄ! ONNEA MATKAAN! (matka on pitkä ja pomppunen..)

Kävin Tukholmassa viikon loppuna kaverin kanssa ja oli kivaa. Kangasta ja kengät tarttu mukaan ( mutsi vähä avitti kenkien kanssa, kiitos kumarrus hänelle siitä. I love you Mom <3) Harmitti kun piti lähtee niin nopeesti, tai no, suorastaan ketutti.
Tänä aamun huomsin että "kappas, lenssu on tullunna.." Oih, ett mä sitt rakastan tätä syksyn ihanuutta.. *ysk*

Eilinen alko iha jees muttku sitt piti olla liikkaa ja sää oli mitä oli ni mejjä liikanope tunki meidät sinne sateesee harrastamaa yleisyrheiluu! JESS!! Ketutti oikee kunnolla ja kiehuin kuin painekattila kun juoksin radan ympäri pari kertaa.. Moukan tuuri kun mulla sattuun olee ni ampiainen pisti mua nimettömään, turpos aivan mielettömästi, poltti, pisteli ja ketutti.
Päivä parani ku pääsi breikkaa ja tanssii streettii mutt mä olin niin maan perusteellisen väsyny ett oisi voinu kaatuun suoraa sänkyy. Muttakun äikän essee odotti kirjottajansa.. Ja se meni myöhää, fajja joutu krajuun mutt pois tietsikalt.
En saanu unta jotenka pyörin sängyss iha hito kauan. Toivoin kovasti ett mull ois joku jonka kainaloo oisi voinu käpertyy ja simahtaa siihen.. Nukahdin..