whiteraven_85

Olin yksinäinen,kun etsin sua
olin kylmissäni,kun etsin sua
itkin, kun etsin sua
en enää löytänyt kotiin, kun etsin sua
Mutta ajatus sinun löytymisestäsi sai minut hymyilemään

Kuin syystuulen ravistelema lehti, tärisen minäkin kosketuksestasi. Yritän pitää kiinni viimeiseen asti, mutta kuitenkin odottaen sitä hetkeä kun voimani loppuvat...Lopulta en jaksa enää. Antaudun sinun vietäväksesi- mielessäni vapauttava pudotus. Putoan, odotan...Otathan minut kiinni?

Aamuauringon ensimmäiset säteet siivilöityivät kaihdinten lomasta, ja kutittivat niskaani. Vielä illalla se olit sinä, joka sait tuon tunteen aikaan- tunteen joka veti tahtomattanikin suupieliäni kohti korvia. Auringon jo painuttua levolle, olit sinäkin asettunut sängylleni ihan vain seuraa pitämään, tai niin ainakin kuvittelin. Me emme koskaan tarvinneet sanoja, nappisilmistäsi pystyin lukemaan ajatuksesi-olimmehan me olleet yhdessä jo vuosia. Muistan heränneeni yöllä ukkoseen, mutta läsnäolosi sai minut taas nukahtamaan. Viimeiset pisarat putoilivat pihakoivun oksilta, kun huomasin sinun lähteneen. Rintaani puristi. Olinko tuomittu heräämään tähän aamuun yksin?
Avattuani silmäni kuitenkin näin sinut;sänkyni vierellä makasit liikkumattomana- oma pehmoleluni =O)

Kommentteja!

Katsele kuva-albumiani ja valitse sieltä yksi parhain/hauskin/kaunein kuva joka on
mielestäsi ylitse muiden tai vaan paras. Siis vain yksi kuva ja linkitä se Blogiini.

Sen jälkeen lisää tämä omaan Blogiisi ja katso, mistä kuvasta muut pitävät eniten.

Kevään lailla saavuit elämääni;
kylmyyden jälkeen tunsin lämpöä,
arjen harmaudessa aloin nähdä värejä,
tuoksustasi tiesin olevani elossa,
ja vihdoinkin tajusin vähentää vaatteita =O)

Että sellasta settiä tällä kertaa...Saa kommentoida/ Pitää kommentoida