^-^hene

Viideltä kun nousee aamuaurinko
sateenkaaren päästä etsin sua
Oon koukussa ja muu on saman tekevää
kuljen kunnes sydän pysähtyy

Siinä kävi niin kuin useimiten mulle käy
Kovaa jaksoit hetken esittää
Kun lähdit pois paljon sanomatta jäi
kuka voisi kellot pysäyttää

kertosäe:
Mun sydän huutaa - tuu takaisin
Kaikki ois niin kuin aina ennenkin
Mun sydän huutaa - tuu takaisin
Kaikki ois niin kuin olla pitääkin

Illalla kun katulamput syttyvät
syksyn hämärästä etsin sua
Oot kateissa ja muu on saman tekevää
Juoksen kunnes sydän pysähtyy

Tietenkään en totellut kun sanottiin
TAJUNNUT EN PITÄÄ SUSTA KII ja niin
Kun lähdit pois paljon tekemättä jäi
kuka voisi kellot pysäyttää

kertosäe

Tänään taas vähän hankalampaa
olla tässä ja nähdä sut
Se tyttö sun tukkaa kampaa
se on nätti ja meikannut

Kun sä katsahdat minuun
mä lasken silmät kämmeniin
Mä en anele, en kinuu
Sä lähdit pois, siis olkoon niin!

Hän koskee sun niskaa
ja hymyilee
Mä en kestäisi olla
Mitä mä teen?

Sul oli metalliketjussa heijastin
ja mul oli sotkuinen tukka
Ja maailma kuin siinä ei muita ois
Nyt mä oon väsynyt, turta ja sekaisin
Mä oon säälittävä rukka
Joka murheeseen uppoo, eikä pääse pois

Mitä musta jää, kasa ikävää, samantekevää

Viiniboolissa mustikoita
mun suu on sininen
Se tyttö kerää astioita
sanoo jotain, mä vastaa en

Sä tulet ulkoa sisään
Mä lasken silmät kämmeniin
Vähän viiniä lisää
Sä naurat, sanot: "Juuri niin!"

Hän koskee sun niskaa
ja hymyilee
Mä en kestäisi olla
Mitä mä teen?

Sul oli metalliketjussa heijastin
ja mul oli sotkuinen tukka
Ja maailma kuin siinä ei muita ois
Nyt mä oon väsynyt, turta ja sekaisin
Mä oon säälittävä rukka
Joka murheeseen uppoo, eikä pääse pois

Mitä musta jää, kasa ikävää, samantekevää

Ja mä vähenen, palelen
Mä haluun pois ja mä haluu en
Ilman sua ei oo mua, ei ollenkaan

Mikset sä, ja miksen mä?
Miksei enää ikinä?
Ja ulkona kaukana jäätyy maa

Mitä musta jäljelle jää?

Sul oli metalliketjussa heijastin
ja mul oli sotkuinen tukka
Ja maailma kuin siinä ei muita ois
Nyt mä oon väsynyt, turta ja sekaisin
Mä oon säälittävä rukka
Joka murheeseen uppoo, eikä pääse pois

Mitä musta jää, kasa ikävää, samantekevää