mitä tahansa teenkin, minne meenki
mä oon nähny tämän kummaltaki puolen
tänään avasin suuni en puhu siit enää huomen
se teki musta heikon ja samalla
se teki muhun haavan jota ei aikakaan paranna (ei!)
ostin menolipun vaikka
mä tiedän etten pääsekään pakenemaan aikaa
tummat pilvet seuraa mut mä kestän sen sateenki
ei oo valoo kämpil, ei ketää oottamassa
vaan sun ääriviivat sekottuu harmaaseen massaan
usko toivo ja rakkaus, miksi kaikki kaikkoaa
juna jatkaa matkaa mutta ei oo sulle paikkojaa
kai se on mennyttä, mut se oli kaunista
tän kiiree keskel meinasin jo putoo vauhdista
mut mä tiedän, tää opettaa ja vahvistaa
enää en rakenna pilvilinnaani pahvista
aika pakata reppu, kääntää sivuu
mä toivon rakkaudella ajattelen sinuu
ku suunta on varma ni tienviitat vaan sekottaa
eikä mikään taaksepäin tsiigaamal helpota
mul oli joskus käsitys siit mitä oon ja mitä en
Juosta kokemusten perässä, nopee kulkee elämä
jos sul on halu kulkee sokeen mut ei herätä
mä pidän suunnan varmana, mut on luotu kulkemaan
en jaksais päivääkään ilman uskoa suurempaan
huomennaki mä heittäydyn tuulen mukaan uudestaan