Morality

(Kopio FB) Mikä on jo kauan ollu mielen päällä..

..Sai vihdoinkin tarpeeksi motivaatiota tulla kirjoitetuksi. Tähän voinee vaikuttaa osaltaan tuo vähän aikaa sitten linkkaamani Palefacen biisi, mutta joka tapauksessa: Olen melko varma, että muuan referenssi mitä käytän tässä kirjoituksessa voi hieman häiritä teitä. Pyytäisin kuitenkin esittämään kritiikkinne asiallisesti.



Kun olen miettinyt ja välillä hieman kirjoitellutkin tästä euroopan nykyisestä meiningistä, ei tilanteessa ole oikeastaan nähtävissä paljoa hyvää. Toki omistamme silti edelleen "vapaat vaalit" ja perusoikeudet ovat jopa ihan hyvällä tapaa kunnossa ja eihän tilanteemme ole siltikään mitään siihen verrattuna mitä lähi-idässä on meneillään, mutta siellä sentään tehdään jotakin. Tunisiassa vallankumous on saatettu jo läpi asti ja Egyptissä on moinen meneillään paraikaakin. Euroopasta katsottuna taas Britanniassa uhattiin nostaa lukukausimaksuja, jolloin kansa raivostui ja seuraamuksena olivat väkivaltaiset mellakat eri kaupunkien kaduilla. Ranskassa uhataan nostaa eläkeikää ja 70% maasta lopettaa työt.



Eihän Suomessa ihan näin huonosti asiat ole? No ei aivan, mutta eikö pienemmästä pahasta kuuluisi seurata yhtä lailla pienempi seuraus, mutta seuraus kuitenkin? Mietitäänpä, Suomessa kun jokin asia menee aivan päin helvettiä, kansa itkee hetken. Kun kansanedustajat hankkivat itselleen palkankorotukset, kansa marisi viikon netissä ja mielipidepalstoilla. Kun torkkupeitot tulivat kuvioihin, varmasti jokaista vitutti, mutta taas maristiin viikko ja kaikki unohtivat. Itse asiassa taitaa Suomen päihdepolitiikka olla ainoa, mistä jatkuvasti osoitetaan vähän julkisemmin mieltä (hyvää työtä radikaalimarssit), mutta tilanne siinä on, että ei valitettavasti tunnu ketään eduskunnassa kiinnostavan. Miksipä kiinnostaisi toisaalta? Ei asian puoltaminen heille enempää lisäpalkkaa tuo ja ketä nyt häiritsee muutama sata kriittistä ihmistä eduskuntatalon portailla aina silloin tällöin.



Ei, Suomessa ei yksittäisiä huonoja puolia ajattelemalla saa kuin päänsä kipeäksi. Mutta kun katsotaan laajaa kuvaa: Kansanedustajien palkankorotukset, päihdepolitiikan epäkorrektius, uusi tupakkalaki, maahanmuuttopolitiikka, torkkupeitot, golfkentät ja lautakasat.. Kansalta kysytty mitään, eikä mikään oikein viittaa eduskunnan tekevän hyvää työtä. Mitä vitun kansanedustusta se on, jos voit hyvillä mielin kysyä melkein keneltä vain "Milloin viimeksi maamme hallitus teki jotakin, josta sinä henkilökohtaisesti pidit?" ja saada kerta toisensa jälkeen vastaukseksi joko "Enpä kyllä tiedä" tai "Ei ole tainnut tehdä".



Ei kansanedustus tunnu olevan mitään vitun täyspäiväistyötä. Johan sen kaiken maailman Mikko Alatalot meille osoittivat, käyt nostamassa kättä tai painamassa nappia aina silloin tällöin ja palkka normaalityön ohella juoksee. Kun taas sitten mietitään, kuinka moni vähänkään "asiantuntija" oikeasti haluaisi edustaa maatansa moninkertaisesti pienemmillä palkkioilla - ellei jopa ilmaseksikin, ihan vain siksi, että pääsisi todellakin edustamaan itseänsä ja kansalaisia. Jos haluaa asiaa tarkastella toiselta kantilta, elämme nyt kuitenkin vuotta 2011. Milloin viimeksi, näin teknologian aikakautena, oli edellinen kansanäänestys? EU. (Kuinka moni katuu äänestäneensä kyllä? Ymmärtämäni mukaan harvinaisen moni. )



Luulisi, ettei teknologian vallitessa nykymaailmaa olisi kovin vaikeaa järjestää hieman useampia kansanäänestyksiä uusista laista tai vaikka juurikin eduskunnan palkankorotuksista. Meille he työskentelevät, miksi me emme saa päättää kuinka paljon he saavat palkkaa? Kuinka moni tupakoitsija (tai vaikka tupakoitsematonkin) olisi halunnut saada äänensä kuuluviin, kun uutta tupakkalakia puskettiin läpi kysymättä sinulta yhtään mitään? Niin arvelinkin.



Nyt mainitsen teille kaksi sanaa, jotka teille tuovat todennäköisesti harvinaisen kipeitä muistoja, mutta asiaan liittyen katson, että ne kuuluvat sanoa.

Pekka-Eric.



Tiedän, että monille aihe on arka, mutta koska veikkaisin, että kovinkaan moni ei tiedä, mitä aion ajaa takaa, selvennän hieman.



Pekka-Eric Auvinen on tunnetusti nyky-Suomen ensimmäinen kouluampuja. Ennen tekoaan Pekka julkisti internetiin .zip -pakkauksen, joka sisälsi hänen erinäisiä kirjoituksiaan, mukaanlukien monikymmensivuisen manifestin. Kaikki tämä oikeastaan viittasi siihen, miksi Pekka teki mitä teki.



Lyhyesti sanottuna hänen kirjoituksissaan hän viittaa nyky-yhteiskunnan tilaan ja kuinka hän on pettynyt siihen. Hän viittaa juuri auktoriteettien ja hallitusten toimivan aivan miten tahtoo, ja Suomessa asutessaan aivan varmasti liittänyt tähän kansan saamattomuuden omien asioiden ajamisessa.



Pekka näki, että yhteiskunta on mätä, eikä tilanne ollut enää pelastettavissa. Hän yritti shokeerata kansaa (missä onnistuikin), saavuttamatta kuitenkaan oikeastaan yhtään mitään. Pekka päätti luovuttaa ja lähteä pois, vieden muutaman mukanaan.



Ei, en tue Pekan tekoa. En näe siinä oikeutta. Yritän vain sanoa, että ymmärrän hänen ajatusmaailmansa perustan. Yritän myös sanoa, että näin pahana jotkin ihmiset tilanteen näkevät. Pekan teko puhuu hänen näkemyksensä puolesta. Minä sen sijaan näen, että ei tilanne toivoton ole. Kansat kyllä heräävät, kuten näimme juuri käyneen lähi-idässä. Toivon vain, että kansalaisvoiman periaate leviäisi myös eurooppaan päin.



Marko "Morality" Koivuranta kiittää ja kuittaa.

Kommentoi   Lauantai 05. helmikuuta 2011 12:41