abnormalhuman

Sä voit kysyä miks mä nauran,
jos mul on mattoveitsi vasten mun kaulaa.
Uni maailma, parempi paikka,
mustat askeleet seuraa siellä aina.
Onhan mulla kaverit,
mut pimeässä tuntuu et yksin on parempi.
Aurinko nousee, mukavaa matkaa,
silmät kiinni, valo voi tappaa.

Ei koskaan kysy saapuessaan lupaa katkeruus
Ja kyyneleitä erottaa voi pieni ikuisuus/

Even if they gave us the whole space
it would only take me a moment to make it disappear
even if the world kneeled down before me
I would only make it burn
and tomorrow
once again on tomorrow I''ll be sad...

Miksi teen monesti sen saman virheen, eli miksi juon jos aamulla olo hirvee?
Miksi tyttö on lutka harrastaessaan paljon seksii ja samanlaista miestä sanotaan pelimieheksi.
Missä rakkaus on, tai oikeastaan mitä rakkaus on?
Miksi ihmiset katsovat aikaa, sillä aika katsoo meitä aina.
Miksi ihmishenki on niin halpa? Onko huominen varma?
Ihminen teki maahan rajat, mutta eikö maapallo ole yks ja sama?
Eli miksi ihmisiä tapetaan, kun me samalla maapallolla asutaan (näin on).
Mikä saa minut sanomaan vittu (vittu)? Miksi salkkarit on niin suosittu?

refrain

Miksi ihmiset vaihtuu joita tunnen, miksi ne katoaa ja minne?
Miksi olo on pyhä kun näen kirkon ristin? Mikä määrittelee alkoholistin?
Onko sääli väärin, kun näin narkkarin miksi pääni käänsin?
Onko täällä vain sodat ikuista? Miksi tappelua katsotaan sivusta?
Milloin on aika lopettaa? Onko se totta mitä koulu opettaa?
Miksi menen muiden mielipiteen mukaan? Miksi on vaikea pitää sitä mitä lupaan?
Miksi moni haluaa isommat rinnat? Miksi toisil ei oo taloo ja toisil on linnat?
Mul on kaikki hyvin, miksi haluan parempaa (miksi haluan parempaa),
jos en pysty parempaan.

Ei enää uni auta väsymykseen,
eikä kello auta herätykseen...

Itken sun tähtesi jälleen,
on kylmempää sun lähtösi jälkeen.
Miks kyyneliä välttelin tälleen,
tuskaansa on aivan turha kätkee sisälleen..
Haluun kuulla äänesi jälleen,
on kylmempää sun lähtösi jälkeen...

Toivotaan et mäkin jo rupeen virheistä oppii,
mis järjestykses linnut mun elämässä nokkii.
Mulla on heikot hermot, sille ei voida mitää,
mut kyl saadaa asiat toimimaan kuhan yritetää.
Vieläkin mun syvälle sydämmeen sattuu,
miks mä saan aina asiat menemää iha päi vittuu.
Tästä lähtien sanon sulle heti jos joku on vikana,
enkä tee tyhmii päätöksii niinku päätön kana.
Aina joudun häpeen itteeni ja taas epäonnistuin,
mut täytyy toivoo et meidän suhde tästä vahvistui.
Seison sanojeni takana ja lupaan pistää parasta,
ei meidän välii tuu mikää, nii paljon sua rakastan.
________________________________________________________
Mul on taipumus menettää kaikki mitä rakastan,
kaikki mitä haluan, ja kaikki mitä arvostan.
Menetin sut, enkä enää tiedä miten jaksan,
sydän vuotaa verta, oon henkisesti lopussa.
"Mitä yhdest frendistä", ne sanoo mut ei tiedä,
[i]etten haluu mitää muuta ku olla sun vierellä.[/i]
Pyydän anteeks tuhat kertaa, mut et mitää vastaa.
Kai tajuut etten haluu ilman sua jatkaa?
Tarkotan tätä, - vaikket varmaan uskokaa.
Sydän on palasina, ei ole uskookaan,
tähän elämään, ei mihinkää enää.
Mul ei oo ketää, ei mitään syytä elää,
jos et anna yrittää, ja lupaan olla tyrimät.
Tarviin vaan sut et saan onnellisen elämän.
En päästä irti, oot ainoo mitä tarviin.
Oon koittanu soittaa, lähetä ees tekstiviesti.
________________________________________________________
Mä pyydän, anna mulle anteeksi
Mä tiiän et oot saanu kärsii musta tarpeeksi
Mä olen minä enkä osaa olla lempee, vaik kuinka kauan olen odottanu oikeet hetkee
Mä pyydän, pyydän sulta anteeksi
Enkä osaa pyytää ikin sulta tarpeeksi
Mä olen minä enkä pysty elää tälleen ku pyydän sulta anteeksi kerta toisen jälkeen

Jukka-poika bongas mun kuvaa !

Sä et ymmärrä kuinka pahalta musta tuntuu..
Mä todella olin jo rakastumassa suhun..

Olen miettinyt asioita nyt jo ehkä liikaakin
Siksi juuri arpeutuneet haavat turhaan aukaisin
Ei aika niitä parantanutkaan
Mikset sano mitään suoraan..

Olen miettinyt asioita joita ehkä ei pitäisi
Seinät kaatuvat päälle tääl joka oli joskus kotini
Ei yhtään selvää ajatustakaan
Mikset sano sitä suoraan...

neljä kuukautta kulunu sun kuolemasta
silti en oo lakannu kaipaamasta...