Noh... Nyt tuntuu ehkä vähän alastomalta kirjoittaa tätä tänne... Heti ekaa kertaa! hih hih! Pienenä mun päiväkirja yritelmiä varjosti aina myös pelko siitä että joku kuitenkin löytää ne ja lukee ne...ja nauraa! (tää ei oo sitten mitään neuroottisuutta vaan mulla on uteliaat sisarukset!) Siksi en uskaltanut kirjoittaa sinne mitään oikeesti merkityksellistä. Nytkin pelkään etten pysty vastustamaan kiusausta kirjoittaa asioista liian yksityiskohtaisesti. Toisaalta en kyllä keksi elämästäni nyt mitään niin hurjia paljastuksia että sillä ees olisi mitään väliä...
Ja hassusti muuten alkaa heti tarkastelemaan tekstiään kriittisellä silmällä kun tietää että joku ehkä lukee. Vaikka onko sillä loppujen lopuksi niin merkitystä? Tai noh...tottakai on! Ja sitten taas ei... Okei no ehkä parempi nyt lopettaa, ennen kuin maanantai-illan mietelmät menevät liian syvällisiksi!