vanessa78

Niiskuneiti oli löytänyt ensimmäisen rohkean krookuksen nenännipukan. "Pannaan lasi sen päälle, siten se selviää kylmästä yöstä." "Älä pane", sanoi Muumipeikko, "se selviää paremmin, jos sillä on vähän vaikeuksia"

Kaukana, kaukana toisessa maassa asui pieni peikko,
luonteeltaan hiukkasen heikko.
Ei koskaan osannut sanoa mihinkään ei,
tämä taipumus hänet usein seikkailuihin vei.
Tapahtui sitä ja tapahtui tätä,
peikkomme mietti: "On elämä mätä."
Näin vuosia vieri eteenpäin peikkomme elämässä,
ja huomasi hän ettei ole järkeä tässä.
Tuumi näin: "Olisi parempi lakata teeskentelemästä, niin voisi jopa pitää elämästä."