havok

Taas kerran tuli käytyä turhan lähellä hengenlähtöä ja elämä olisi pitänyt vilahtaa silmien edessä... itseasiassa kuulemma noin 15min lisää olisi riittänyt ja henki mennyt, onneksi ei. Yleensä kun ihmiset sanoo, että kun käy lähellä kuolemaa elämä vilahtaa silmien edessä, mutta jos näin ei käy onko silloin ollut tyhjä elämä vai elänyt vain niin täysillä että kaikki on saavutettu ?
Ainoa mitä itse muistan kun makasin teholla ilmeisen kovissa tuskissa ja letkuissa jne, nään vain kuvan lintu perspektiivissä jossa läheisen ystäväni joka minut sinne toi kasvoilta näkyy vain kaikki maailman huoli, ympärillä pyörivien hoitajien, kirurgien & lääkärien eleistä pelkkää kiirettä ja stressiä, kun taas itse näytän hohtavan puhtautta ja puhdasta vapautuneisuutta ja näytän siltä, että tekisi mieli vain vilkuttaa ystävälleni, hymyillä ja sanoa, että älä huolehdi, mikään täälä ei ole loputonta, ei edes kuolema.
Loppuun vielä kiitokset tälle ambulanssikuskille joka sanoi, että "se on vaan krapula, ota taksi hatanpäälle jos on paha".
Ja vielä erittäin suuri kiitos ystävälle, Ronjalle, joka luultavasti pelasti henkeni, vaikka vain sattumalta heräsi ja päätti tarkistaa olenko kunnossa kahdesti vaikka kuulemma ensin väittänyt, että kaikki on hyvin. Pelastuksen enkelini <3