Olen tunnollinen renttu. Maanantaista perjantaihin käy tie tunnollisesti välttämättömyyksien maahan. Pari "neuvoa antavaa" ehkä matkaan tarttuu ja piirun verran kokemusta karttuu, mutta se olkoon viimeinen naula arkkuun, jota arjeksi kutsun.
Saapuu viikonloppu. Ei kysymystäkään karkaako mopo. En kunnioita kehoani terveyden nimeen, en tee. Kahleet katkaisen ja ongelmani ratkaisen. Läpi humalten huuman, pääni sisällä huudan! Olen alkueläin - en enempää. Välitä en huomisesta ja kuolemallekin nauran. Itsesääli vain kaukainen juttu, itsetuho jo varsin tuttu.
En välitä huomisesta sen helvetin häivää - viikossani on vain kaksi päivää. Katu olkoon kotini ja pitimenä ryyni. Tervetuloa elämääni, suttura tai sanna. Anna mulle pusu, pejpe. Mä tahdon sua p...
...pjaah. Unohda koko juttu! Mä en oo sun frendi tai ees semituttu. Polttakaa jo kartta! Mä tunne kyllä tien. Call me periodical table, mr. Willing and Able.
"Tie pelastaa
Tie pelastaa jos uskaltaa
Tie pelastaa jos vaihtaa suuntaa
Maanantai taas saapuu aivan liian aikaisin kai
On liian helppoo olla onnellinen
Minä tiedän kyllä sen"
