seamen

Heti parturin jälkeen kysyin vielä, että onhan nyt kaikki varmasti reilassa "On ja vähän enemmänkin" hän vastasi. Siispä Lähdin. Jäinpä miettimään juuri noita sanoja ja seuraavana aamuna se valkeni. Ikiunen kysymys oli ratkaistu. Olin juuri edeltävänä yönä käyttänyt mittapuutani (joka on aina käytössäni) ja määreellistänyt oman konkreettisen miehisyyteni ja omanarvoni, mutta tuntui ettei se riittänyt mihinkään. Pieni katse vain ja 20 vuotta kehitystä oli murjottu alas.

Oloni oli eriävä, en ollut kuten lajikumppanini, suuri, villi ja tarmokas. Monta metsää kolunnut, riistaa römpinyt, suurta keppiä heilutellen. He olivat niitä jotka pyörittivät tätä yhteisöä.

Loppujen lopuksi poltin mittapuun ja armahdin itseni ikuiseen lepoon. Mieleni on tyyni ja selkeä.