Kiitos siitä että olet ystäväni,
hyvinä ja pahoina hetkinä,
kiitos siitä että jaksat,
olla tukenani,
kun elämäni on pelkkää mustaa,
ja silloin kun varjo on syömässä sieluani
niin pienet asiat,
voivat tuoda valoa,
se on sinun hymysi,
ja se että tiedän,
sinun tietävän tuskani
tiedät mitä on vaeltaa,
varjojen laaksossa,
tiedät mille tuntuu,
kun sydän on syöty
ymmärrät ettei sinun tarvitse tehdä mitään,
kuin olla ystäväni,
koskettaa kädellä kättäni,
ja sanomattakin tiedän,
että olet ystäväni
niitä kauniita hetkiäkin on ollut,
ja sinä, ystäväni,
olet niitä ollut jakamassa kanssani
se lohduttaa,
saamme kokea muutakin kuin kuolemaa,
surua, masennusta ja varjoja
saamme kokea edes hetken,
millaista on kun joku tosiaan välittää,
ystävänä
olet rakas ystäväni,
eikä se totuus pala kiirastulessakaan