Mun päät nakerta mato, nimeltäns Ikäv.
Se vaa ryämii ja rouskutta, eikä yhtä ajattel, mitä viä mukanans.
Vois olla jottai tärkempiki jutui, mitä pääs tarttis ol, mutko ei, madol o nälk?
Se mato o siit jännä, ko se o yhtaika pääs ja syrämmes, vähän niinko sillai kaksikerroi tai jottai.
Mut millai sen pois sais? Häh? Emmää vaa tiärä. Ja siin onki pulma.
Ko ei sitä kirvelläkä voi men huitoma, päät meinaa, eikä oikke syräntäkä, tulee ruma jälkki.
Gyl se mato täyty ny saar lähtemä tai kuluma tai jottai. Ku vaa kekseis, et millai.
Vai tarttiskoha löytää sil madol kaveri?
Jos se sit lopettas sen hittamman pualeise syämisens ja jättäis mun pään ja syrämme rauhaa?
Gyl ai mä olenki fiksu… Joo, mä hanki sil madol kaveriks toise mado, nimeltäns Lempi.
Si se Ikäv ei ol enä yksi. Sil o Lempi seuranans. Sillai mä teenki.
Tai yritä ainaki, kauhjal urakal.
