Z.eta

Näen sydämeni edessäni kivien päällä. Se on revitty irti rinnastani ja asetettu eteeni,jotta näkisin itseni ja oman tuskani. Nautit surustani, iloitset kivustani, himoitset kyyneleitäni ja juhlit tuhoutumistani. Minä todella näen itseni, tuskani ja ja kaiken. Etenkin totuuden,sen salatun totuuden. Alastoman totuuden. Mun on vaikea olla edes. Haluaisin jaksaa olla,mutta en välttämättä olla olemassa.
Päivin ja öin tunnen kätesi ihollani,vaikkei se ole.
Päivin ja öin tulen hulluksi,kun en saa sua ajatuksistani,vaikka niin haluaisin.
Päivin ja öin kaikki mikä liittyy sinuun sattuu minuun.
Päivin ja öin minä niin paljon vihaan rakkauttani sinuun.