ARGH! Pää räjähtää! Lääkettä. Lääkettä! Ei oo missään. Miun pää on särki, rikki. Se pamahtaa. ARGH! Särkee niin perskuleesti.
Mutta. Silti mie tässä koneella istuskelen. Tähän pääkipuu tottuu aika kivasti, ko sitä on joutunu kestään about 8 vuotta. Jotenki siittä on tullu osa mun elämää. Jokapäivänen riesa. Mein perheessä ei oo kellään koskaa pää kipee, paitsi no rapulapäivinä :D Mut muuten ei. Kaikki pääkipu on siirtyny mun harteille, tai oikeestaan harteitten väliin. Kyllä kai sitä tottuu, ko melki joka päivä on pää kippee.
Huomena ompi perjantai ja Akimussuhani tulee <3 Tänään on 15 kuukautispäivä. <3 Niin, kuukautispäivä. Vai pitäskö sanoo kuukauspäivä? No jompikumpi. Ollaampas me oltu kauan yhessä. Tuo aika on menny niin hirmusen vikkelään. Vasta mie ujostelin, ko se kysy, että saako halata. Ujostelin, ko se hapuili ekaa kertaa mun kättä käteensä. Ujostelin, ko se suuteli mua ekaa kertaa ko katottiin Karhuveljeni Kodaa. Kaikesta mie nautin ja nautin edelleenki.
Uskonnon kirjassa luki, että elämän tarkotus on rakkaus. <3
