Olipa kerran, pieni, vähän hölmö mutta valtavan rikas Nalle. Nalle ei varsinaisesti tehnyt mitään, hän vain oli rikas. Niin oli ollut ja niin tuli aina oleva, Nalle vain aina olisi ja olisi aina rikas. Tällä rikkaudellaan tosin Nalle ei tehnyt mitään. Miksi olisi tehnyt? Hirvet, peurat ja näädät kantoivat eteen puuroa enemmän kuin ehti mättää ja muut metsän eläimet vain,… Niin, ne vain olivat köyhiä. Mutta tärkeintä tarinamme kannalta on se että rikkautensa turvin Nalle oli pystynyt hankkimaan jotain mitä muilla metsän eläimillä ei ollutkaan. Maagisen oven omaan todellisuuteen.
Puheistaan päätellen Whalroosin todellisuudessa tapahtuu mielenkiintoisia juttuja. Mies vaatii veron kevennyksiä rikkaille, demokratian rajoittamista ja hierarkian lisäämistä. Siis oikea suomalainen Neo-Con!!! Tämmöinen puhe jenkkioikeiston suusta on arkipäivää. Siellä “small government”-ajattelu on etenkin republikaanisen puolueen lempilapsia. Ja tähdennnän nyt tähän että sen sekopäisemmän, äärioikeistolaisen ja uskonnonkiihkoisen, republikaanilaidan hommia. Mutta että Suomessa!?! Mennään jo aika syvissä vesissä jos ihminen ei yksinkertaisesti tajua sylkemänsä retoriikan vaikutuksia talouteen jos ne otettaisiin käytttön. Friedmanilainen linja jota Whalroos haluaa meidän kokeilevan on testattu joka puolella maailmaa samanlaisin tuloksin. Rikkaat rikastuvat, köyhät köyhtyvät, palvelut romahtavat, luonnonvarat ryövätään ulkomaille ja maa tekee velkakonkurssin. Yhdysvallat, Kreikka, Espanja, Islanti, Puola, Iso-Britannia, Chile, Venäjä… Lista on pitkä, joillain mailla oli luonnonvaroja joilla maksaa itsensä ulos konkurssista mutta putoajia on paljon ja kellekkään ei käynyt missään nimessä hyvin.
Nallen omassa todellisuudessa asiat toimivat hänen haluamallaan tavalla, joskus jopa luonnonlakien vastaisesti. Nallen mielestä oli vain hyvä jos hänellä meni hyvin. Ja jos hänellä meni hyvin, niin silloin hänen kavereillaan menee hyvin ja kaikkihan on Nallen kavereita, niin kaikillahan menee silloin hyvin. Ja koska Nallen ei tarvinnut tehdä mitään hän vietti niin kauan aikaa omassa todellisuudessaan että alkoi pitää sitä totena. Omassa todellisuudessaan Nallella tosin oli yksinäistä mutta silti mukavaa. Jopa niinkin mukavaa että hän alkoi pitää sitä parempana kuin todellisuutta. Nyt Nalle huolestui, jos muut metsäneläimet tietäisivät miten mukavaa Nallen todellisuudessa oli niin nehän yrittäisivät viedä sen!! Ja kauhukseen Nalle tajusi että nehän tekee sitä jo!!! “Ne ryöstää meitin!!!” karjui Nalle taikametsässään kun tajusi verottajan todellisen luonteen.
Neo-Con ihmisiä vaivaavan harhan luo yksinkertaisesti väärässä oleva talousteoria, uusliberalismi. Ideana on se että valtiosta tehdään eräänlainen tyhjä kuori joka tilaa palveluita yksityisiltä toimijoilta mutta ei varsinaisesti itse tee yhtään mitään muuta kuin hallinnoi ja jakaa rahaa. Tämä raha menee yrityksille jotka sitten palkkaavat ihmisiä töihin ja saavat täten talouden rattaat rullaamaan. Kaikki hyötyvät!!! Ainakin teoriassa mutta kun niin ei tapahdu.
Tämä on Friedmanilaisen talousopin kulmakiviä, ns. “Trickle down effect”. Tällä tarkoitetaan nimenomaan prosessia jossa yhteisen hyvän pitäisi jakautua kansalaisille. Ongelma on nyt vain se että rikkaat eivät ikinä laittaneet rahoja kiertoon. Ne menivät pankkeihin, joista ne menivät lainoihin, jotka menivät nykyisiin ongelmamaihin. Tämän piti olla rikkaille kannattavampaa kuin rahojen laittaminen palkkoihin jotta ihmisten ostovoima lisääntyy. Ja olihan se, täsmälleen niin kauan kun lainarahalla rahoitettua kulutusjuhlarumbaa jatkui. Asuntokuplat, luottokorttilainat, kulutusluotot, kaikki hoitui koska rahaa oli. Ongelma vain oli se että kun raha lähti lentämään muualle kuin palkkoihin niin kellään ei ollut rahaa maksaa ottamiaan lainoja. Ja Wahlroosin ajamassa mallissa pankeilta poistettaisiin viimeisetkin esteet rahanjaolleen!!!
Tämä on nimittäin nykyisen talousjärjestelmän selkein ongelmakohta. Rahat lentelevät ympäri maailmaa kiihtyvällä tahdilla, luoden kuplia mennessään. Tämä johtaa inflaatioon ja vaikeisiin taloustilanteisiin joten palkat jäätyvät. Tämä taasen tarkoittaa sitä että ihmisten ostovoima ottaa reaalisesti koko ajan takapakkia.
Viimeinen järkevä kapitalisti, Henry Ford halusi työntekijöillään olevan varaa ostaa valmistamansa auto. Vuonna 1914 T-mallin työntekijä kykeni ostamaan T-mallin neljän kuukauden palkalla. (-Wiki) Kun palkkojen ja hintojen suhde on tälläinen niin ihmiset pystyvät ostamaan kaiken tarvitsemansa varsin nopeasti eikä kenenkään tarvitse tehdä liikaa työtä. Spekulaatio vääristää tätä suhdetta viemällä rahaa joka kuuluisi palkkoihin jonnekin aivan muualle. Tämä nostaa yrityksen tuottavuutta, lyhyellä välillä mutta pitkälle vietynä järjestelmä hajoaa. Auto neljän kuukauden palkalla, eikä mikään tusinatuote vaan aikansa paras!!! Sitä voi alkaa miettimään kuinka kauan nykyisellä keskipalkalla menee vastaavan tuotteen hankintaan. Jotta järjestelmä toimisi tulisi ajan olla juurikin tuo neljä kuukautta, veikkaan että melko monella siinä kestää jonkin verran kauemmin.
Tuon ajan rahamääräiseksi muutettuna oleva erotus on se summa joka palkastasi puuttuu tuon neljän kuukauden ajalta ja joka menee rikkaiden leikkeihin samassa ajassa. Koska todellisuus on se että, jos tavoitteena on saada kaikille kaikkea tämän järjestelmän puitteissa niin vähempi ei valitettavasti riitä. Yritysten tulee vain hyväksyä se että ne eivät ole kovin kannattavia. Ja pointti on se että kapitalistisessakaan järjestelmässä yritysten ei ole tarkoitus olla mahdollisimman kannattavia vaan toimiakseen systeemin on hyödytettävä kaikkia. Tämä onnistuu parhaiten nimenomaan oikeudenmukaisen tulonjaon kautta.
Wahlroosin on nyt vain hyväksyttävä se tosiasia että ei häntä ja muita rikkaita veroteta sen vuoksi että haluamme olla jotenkin ilkeitä heitä kohtaan. Heitä verotetaan sen vuoksi että he ovat rikkaita. Se on ainut keino tasapainottaa järjestelmää edes hieman oikeudenmukaisempaan suuntaan. Toimimaanhan tälläinen spekuloinnille pohjautuva talousjärjestelmä ei tule ikinä koska ihmiset ovat aina välillä väärässä. Jopa Björn Wahlroos.
Ai niin, se Nalle. Joulujuhlat, Nalle yrittää viedä vanukkaat koska hänen todellisuudessan nekin ovat hänen. Muut eläimet hermostuvat ja vihdoin selättävät ja syövät Nallen joka oli niitä niin pitkään nälässä pitänyt. Eipä kutsu enää taikametsä.
