Kissanminttu

Mä olen niin onnellinen!Oon aloittanut uuden harrastuksen jujutsun mikä on kyllä hyvä keino nollata pää työpäivän jälkeen. Kuukausi takana ja kyllä oon yllättynyt miten voikaan olla kaatuminenki taitolaji!Aina meinaa mennä kyynärpää eteen vaistomaisesti. Lisäksi et oppii muistamaan ne liikkeet! Meinaa aina unohtaa miten se nyt menikään vaikka katsois kuinka tarkkaan vierestä. Ei muuta ku toistoa vaan ni eiköhän ne päähän ala jäämään :)

Lisäksi oon ilonen siitä kun kaverin kautta tuttu musiikin tekijä kuunteli mun runoja ja halus että alan tekemään sille sanotuksia!Pari tuli lähetettyä ja tykkäsi kuulemma kovasti. Täytyis vaan opetella ehkäpä nuotteja lukemaan niin vois alkaa kanssa sanottamaan biisejä itse.

Varsinkin näin syksyllä tulee semmonen sopiva kaipuun tunne mikä on hyvä purkaa paperille. Siihen tarvii aina tietynlaisen fiiliksen että saa tekstiä aikaan. Se on jännä miten ne inspikset iskee aina keskellä yötä!Just sillon ku pitäis mennä nukkumaan et jaksais herätä töihin aamulla ni sit sitä tuis vaikka kuinka.

Viime yönäki tuli vaan istuttua alas paperi toisessa kädessä ja kynä toisessa. Samalla saa purkaa tunteitaan ja kuunnella omaa sisintään..ja mikä sen parempaa kuin ensin ilta hyvässä kaveriseurassa höpötellessä vaikka ja mitä! Mukava viikonloppu takana ja huomenna siis jaksaa taas lähteä virkeänä töihin.