Kuningas huumausaine on minun paimeneni,
kaikki tulee aina minulta puuttumaan.
Hän panee minut makaamaan katuojaan,
Hän vie minut myrkyllisten vesien äärelle.
Hän tuhoaa sieluni.Hän johtaa minut pahuuden teille.
Minä tulen vaeltamaan kurjuuden laaksossa ja
pelkäämään kaikkea pahaa,sillä Sinä Huumausaine
olet kanssani.
Sinun neulasi yrittävät lohduttaa minua.
Sinä tyhjensit pöydän perheeni edestä.
Sinä veit järjen päästäni.
Minun maljani on ylitsevuotavainen.
Huumausaine seuraa minua kaiken elinaikani.
Ja saan asua kadotettujen luukuissa,ikuisesti.
Tämän runon alkuperäinen kirjoittaja: 20vuotias tyttö,n.kuukausi ennen kuolemaansa.
