Nuorten poikien on aivan turhaa yrittää saada mua sänkyyn tai varsinkaan tyttöystäväks. Etsin tositarkoituksella elämänkumppania, en leiki enään tunteillani. Olen vaikka mielummin aina sinkku kuin alkaisin seurustelee "väärän jätkän" kans.
Unelma mieheni on mua vanhempi, pidempi ja varsinkin töitä tekevä. Luonteella on myöskin tärkeä rooli. Toivottavasti löytyy sellainen mies jota voisin rakastaa koko sydämmestäni.
Ainoa vaatimus on et harrastaisimme samoja asiota. En voi kuvitella joutuvani lähtemään yksin laulamaan karaokea tai et jätkä ei suostuis tanssia kanssani. Ite oon ehkä liiankin juostava harrastusten suhteen. Kyl kokeilen kaikkea uutta.
Toiset valittaa et on tylsää sinkkuna ja liian yksinäistä. No tylsää ei oo koskaan mut iltaisin ku kattoo telkkarii toivois joskus miestä jonka kans nahistella kaukosäätimest. Sinkkuna oleminen sopii mulle hyvin, oonhan nytkin yksikseen omasta tahdostani. Mut haluan sen "oikean miehen" jonka kanssa vanheta yhdessä...