Demonilesboankka

Lumi oli juuri satanut uudelleen tielle, jolla kävelin kotiin kaupasta. Nenääni (höplääni) kulkeutui bensan tuoksu, kun jotkut pojat ajoivat ohitseni kevarilla. Mieleeni muistui kesät, jolloin minäkin hengasin mopopoikien kanssa. Ne kerrat, kun istuin skootterin takana pitkin Oriveden pururataa ja matkat kevarin takana kylältä kotiin. Se aika, kun asuin rovareilla ja kaverini isoveli hakkasi ystäväni ja rikkoi terassini turvalasin väärinkäsityksen takia. Se, kuinka etsimme kyseistä henkilöä koko Oriveden nuorison voimin. Takanani oli kokonainen kylä. En edes tuntenut kaikkia.
Hha ! Silloinen naapurini eksyi seuraavana yönä oveni taakse ja vannoi polttavansa kaikki mopot ja kevarit ja skootterit, jotka vielä pörräisivät sillä pihalla jatkossa, koska kyseisenä iltana niitä oli valehtelematta useita kymmeniä. En tiennyt tuolloin, kuka mies oli. Hän oli tulevan avomieheni isoveli. Pieni maailma. Hassuja sattumia.

En edes muista mitä tulin kirjoittamaan, kun jäin muistelemaan. Kaikkitietävän kertojan maailma voi olla joskus hapara. Pahoittelin kassaneidillekkin kaupassa ollessani hömelöä päätäni, kun unohdin ottaa pussin. Kaiketi tulin hehkuttamaan toista ja parasta maalaustani, jonka olen koskaan tehnyt. En voi paljastaa sitä teille ennen lauantaita, sillä se on menossa ystävälleni tuparilahjaksi. Anyhow, A2-kokoisessa julisteväreillä tehdyssä maalauksessa on alaston lihavanpuoleinen nainen, jolla on kaasumaski. Enempää en voi kertoa. Palataan asiaan lauantaina.


http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/04/i-have-memory-i-have-smile.html