Demonilesboankka

Tänäaamuna minun ei tarvinnut vetää vatsaa sisään katsoessani peiliin. Tiimalasimuodot ja litteä masu sieltä heijastuivat takaisin. Pyöreä pyllynikään ei pistänyt silmiin. Kesä on tehnyt tehtävänsä. Rasvaiset ruuat ei kuumalla maita ja olenkin syönyt lähinnä kasvispöperöitä viimepäivinä. Olonikin on suteellisen hyvä - Aamuisin en tunne itseäni nuutuneeksi, hartiani eivät ole kipeänä ja aloitan aamun venytellen. Venytellen, koska huomasin etten enää saa jalkojani takakautta otsalle, kuten tapasin vielä vuosi sitten saada. Lenkkitossujani en ole kaivanut kaapista sitten viimekesän, kun muutaman kerran kävin vanhan kotipaikkani Hallilan kiertämässä ympäri. Miksi minä en ole lihava ? En liiku, en seuraa ruokavaliotani, geenit eivät ole puolellani, alkoholin kulutus on melko runsasta toisinaan... Olenko vain onnekas, vai kostautuuko tämä kaikki iän karttuessa ?

Parisuhde lihottaa, ne sanovat. True... Näin sinkkuna ollessa näen itseni paremmassa valossa, ja kun muutama vuosi sitten olin pitkässä suhteessa, niin kyllä sen huomasi että muutama kilo oli tullut ylimääräistä. Mikä siinä parisuhteessa sitten lihottaa ? Ajatteleeko sitä että voi päästää itsenä menemään kun ei tarvitse enää metsästää kumppania, vai onko se se mukavuus ? Onko se sittenkin vain sattumaa, vai onko vika omien korvien välissä ? Se on hassua, kuinka näemme itsemme täysin erilaisina, kuin mitä oikeasti olemme. Jälleen herää kysymys - Voiko peiliin, saatika omiin silmiinsä luottaa ?



Nainen, sinä olet kaunis. Muista se.



http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/05/nainen-sina-olet-kaunis.html