hei syksy
lasinen, hauras
niinkuin iltamme
jolloin kaikki alkoi
rakastuminen, oli punainen
kuin lehdet vaahteran sen
luulin sut pitää saisin
itseni sulle omistaisin
talvi viilensi
vaan ei tunteitani
odotin, odotin
päiviä, välillä viikkojakin
olit elämässäni, vain hetkittäin
mutta mielessä, päivittäin
kevään lempeä tuuli
toi sut luokseni uudestaan
rakkaus kasvoi kasvamistaan
aina kun sut näin, tunteen palon
toit päiviini valon
joko nyt
luokseni jäät?
no et, et tietenkään
kesä, ihastuin toisiin
sun ollessa muualla
mutta silti joka kerta
jokin huusi taustalla
hiljaa
vain sun nimeä
vuosi kului, nopeaan
ja nyt, jäljellä vain syksyn punaiset lehdet
ja sateen kaltainen kaipaus
enkä tiedä
enkä tosiaankaan tiedä
vieläkään
mitä teen
~ punkki