"All the shit I seem to take, all alone I seem to break.
I have lived the best I can, does this make me not a man ?"
Eilen oli oikea 'Heitä kakkaa Jesun naamaan' -päivä. Sen lisäksi että olen ilmeisimminkin hyvin epäluotettava henkilö, niin käytän ihmisiä hyväkseni ja seurustelen vain jotta mies ostaa minulle materiaa, tarjoaa juomia ja elättää minut. Huoh... Mistä aloittaisin ? Ensinnäkin, minulla ei ole intressejä olla epäluotettava. Why would I ? Why on earth puhuisin kenenkään asioita kenellekkään ? Take your head out of your ass. Toisekseen, tulen toimeen hyvin vähällä. Olen elänyt pelkällä paahtoleivällä pitkiäkin aikoja ja ollut fine with it. Vaatteeni ovat suurimmaksi osaksi kirpputoreilta ja juon halpaa olutta onnellisena. Olenko tosiaan antanut sen kuvan entisille tai nykyiselle seurustelukumppanilleni, että tarvitsen heiltä muutakin kuin heidät siihen viereeni ? Jos olen, niin ampukaa minut nyt. Tuskin koskaan olen mitään muuta pyytänyt kuin ehkä lainaa. Jos kyse on siitä että joku minulle jotakin varta vasten tahtoo ostaa ja tehdä minut iloiseksi, niin miksi kieltäytyisin siitä ? Niitä kutsutaan lahjoiksi - Ever heard ? Väite, että jonkun muun taloudellinen tilanne olisi kärsinyt minun läsnäolostani, on paskaa. Bullshit (Hyvä sarja muuten, oletteko katsoneet ?). Vastaanottamani kasa paskaa teki minut kirjaimellisesti sairaaksi. *Atsiuh !*
Niin helppoa upottaa sanat virtauksiin
ja lähteä niiden mukana kun
viimeinen antilooppi nääntyy nälkään.
roughhands
http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2013/09/hetket-hiekkapaperia-ollaan-rumia-ja.html
