Hmmh...mietin pitkään...pitäisikö tää kertoo ja miten kertosin.
Noh...tässä tulee...
Kauniina heinäkuisena yönä 2013 palailin kotiin hyvinkin lyhyeltä!! baarireissulta. Olin vain runsaan tunnin viihteellä ollut ja palaamassa kotiin...kun...RYSÄYS!!...katua ylittäessäni suojatiellä, auto ajoi päin ja lensin konepellille ja siitä tuulilasin kautta takas asfaltille...RIKS! RÄKS! POKS!...elämäni/maailmani siinä pysähtyi kuin seinään...Itse tapahtuneesta en muista mitään, koska löin pääni niin lujaa, että, muisti meni. En muista itse tapahtumaa, enkä sitä miten tapahtumapaikalle jouduin, enkä myöskään sitä, miten tapahtumapaikalta lähdin.
Ambulanssi oli paikalla ollut n. 1/2h, ennenkuin uskalsivat mua siirtää. Yhtenä "pötkönä" pillit päällä keskussairaalaan ja sieltä melko nopeesti yliopistolliseen... kallokuvaan!!
Kallossa ei onneksi murtumia ollut, eikä muitakaan vammoja...lukuun ottamatta useita pinnallisia ruhjeita ja muutamia tikkejä siellä täällä.
Mutta.....!!!
Toisen jalan sääriluu + pohjeluu poikki!!...1 kylkiluu, lonkka/lantioluut useammasta kohtaa murtuneina...ja kaikkein pahin...kaularangassa! nikama murtuma. Että voi olla hengenlähtö lähellä. Kukaan ei uskaltanu mulle kertoo, ennenku viikkojen kuluttua, että, se nikama, mikä murtu, on niin ylhäällä, että vaikuttaa suoraan aivoihin. Että jos ois millinki pahemmin menny...niin...no...en ois tässä...en ois tässä ja nyt!
Murtumat onneks nyt jotakuinki parantuneet.
Tällä hetkellä taistelen molempien jalkojen polvien nivelsiteiden rikkoutumien kanssa.
Olin sairaalassa n. 3kk...siitä ajasta reilusti yli 2kk pyörätuolissa!!!
Tällä hetkellä pystyn kävelemään keppien kans kohtuullisesti ja pieniä hetkiä ilman keppejäkin. Tosin runsaalla särkylääkityksellä...kun on prkl!! polvista nivelsiteitä rikki ja sattuu aivan vtusti!!
Eihän niitä (nivelside rikkoja) tietenkää huomattu ennenku pyörätuolista pikkuhiljaa jaloilleni yritin.
Mutta...
Voiton puolella kaikkinensa tässä nyt oon kuitenki ja...oikeesti...Periks ei anneta!!! EI!!!
EIHÄN!!
PÄIVITYS 4.3.2014:
saikulla edelleen...nyt runsas 7kk takana...kunto alkaa oleen kohillaan ja kävely (jopa biletys) onnistuu ilman keppejä. Toisesta jalasta tunto vielä hieman hukassa, mutta ei se menoo haittaa. Saikkua ois vielä ainaki tän kuun loppuun. Joten eiköhän tää tästä :)
