Kimple

Onneksi on vielä sellaisia ihmisiä olemassa, jotka kaipaavat mua ja seuraani alkusyksystä tulleesta elämänmuutoksesta huolimatta! :) kaverit ovat muutoksen takia vähentyneet huomattamasti :/ en kyllä tiiä, että miks...? :o samanlainen ihminen mä oon ku ennen alkusyksyä! Oma itseni: hieman hiljainen, ujo, huumorintajuinen ja joskus sairastakin läppää paiskova omanlainen taapertaja! :) ne tietää, ketkä tuntee paremmin :) tietenkihän alkusyksystä koettu toinen sydänleikkaus vaikutti joihinkin asioihin, mut ei nii paljoa, että mua tarvis jotenki pelätä ja vältellä! Sydäntä ne korjas, ei pääkoppaa ja sen sisältöä! :D vaikka joskus ehkä pääni sisällä onkin välillä kipeitä, synkkiä ja masentavia ajatuksia :/ tietenkihän mä kaipaan sitä "vanhaa elämää" ennen leikkausta, vaikka se ei nykyisestä paljoa eroakkaan :) mut onko ihmiset valmiita hylkäämään toisen ihmisen pienen vian takia noin helposti...? :( monille oon yrittäny kertoa, että voin elää normaalia ja suht samanlaista elämää ennen leikkausta. Mut jotku ei vaan ymmärrä sitä :( missä vika? :o ennakkoluuloissako? :o mut jooh, mä en ala tän kummemin tarinoimaan ja lätiseen, ku ei näitä kuitenkaan kukaan lue... mut suunta on parempaan ja eiköhän tästä suosta vielä nousta, prkl! Joko yksin sisun kans, taikka apua pyytäen! :)