Demonilesboankka

Jätän asuntoasioista paasaamisen nyt hetkeksi, vaikka vitutuskäyrä nousi jälleen eilen ennen näkemättömiin korkeuksiin enkä voi kuin istua ja odottaa koska byrokratia menee ihmisen hyvinvoinnin edelle. Arvatkaa mitä tilasin... Kjeh kjeh, taidan jättää sen vielä salaisuudeksi. Näin kesällä rokki maistuu tavallista paremmalle, aivan kuin olutkin. Kesäsuunnitelmista sen verran että tulevana viikonloppuna on South Park -festari Tampereen Eteläpuistossa ja minä niin halusin sinne katsomaan mm. W.A.S.P.ia, Skid Rowta, Sonataa, Doom Unittia sekä Poisonblackia, mutta se suunnitelma taisi mennä kaivosta kirveeni mukana. Ruisrock houkuttaisi Turkuun katsomaan Offspringiä ja Yyterin hiekkarannat kutsuvat myös heinäkuussa.

Lupasin jättää valittamisen, mutta se olisi teeskentelyä. Olen aina - aina - yrittänyt olla optimistinen. "Asioilla on tapana järjestyä..." "Kyllä se siitä..." Mutta nyt se loppuu. Kaikki mitä tästä eteenpäin tulee, on plussaa. En odota enää yhtään mitään, keneltäkään. Uskon vasta sitten kun avaimet sopivat uuden asuntoni lukkoon, että se asia on kuin onkin kunnossa. Niinkuin ystävättäreni kommentoi asiaa Facebookissa: "Sitten kun tää kaikki paska on ohi, niin me vedetään sellaset perseet ettet edes tiedä mikä sosiaalitoimi on."


En kuitenkaan lopeta hymyilemistä, sillä tämä kriisi ei ole sen arvoista.




http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2014/06/loi-kovaa-ja-korkeelta-takaisin-ylpeys.html