juhisdaa

Miekka kivessä miekkani kivestä,
sain murtuman sieluun unohdetust nimestä
Aina ajoittain mä koitan muistaa,
saatana korvaani syntini kuiskaa
Kierrätän sanoja ei niillä oo väliä,
kotini katveessa varas on kävijä
Mustaksi maalaan kirkkaan mieleni,
solmuun laitan hopeisen kieleni
Leiki mun ruumilla ja haavani sulje,
valoa näytä ja edelläni kulje
Pimeään tottunut on hämärään syntynyt,
rikkinäinen ihminen on tilaansa tyytynyt