Ystäväni kävi eilen kahvilla. Hän asteli sisälle, nosti eteisessä seisonutta lasinpesunestepulloa ja katsahti minuun. "Sulla on joku mies täälä..." Jatkoin tarinaa siitä kuinka syysmasennuksen iskiessä olut ei enää noussut päähän ja piti käydä ostamassa Lasolia. Alkoholismista on helppo heittää huumoria, sillä olen se meidän porukan arkijuoppo. Se ei kuitenkaan ole vakavast... vart... varteenotettava asia. Varteenotettava... Joo. Oli monta tietä mihin tämä postaus olisi voinut viedä ja minä valitsin tämän. Way to go...
DTY:ssä ei ole käsitelty aikoihin ajatuksia. Lopetin ajattelemisen pari vuotta sitten, koska se 'ei sopinut mulle' ja huomasin eksyväni sen myötä. Tajusin tekeväni typeriä päätöksiä hetken mielijohteesta ja löytäväni itseni jälleen spekuloimasta toimintaani jälkeenpäin. Nyt löydän itseni kirjoittamasta tätä aamutakissa, kaksi tuntia pannussa seissyt kahvi kupissani ja sanat hukassa. "Phooh knew what he meant, but because he was just a silly bear, he couldn't find the words..." Haluan edelleen sen tatuoinnin. Elämäni pähkinänkuoressa. Ne ajatukset kuitenkin risteilevät päässäni jatkuvasti. Mietin miljoonaa asiaa samaan aikaan, aasinsillat ovat liian pitkiä ylitettäviksi ja kaikki kuulostaa fiksulta päässäni, mutta ulosanti on samaa luokkaa, kuin mitä Patrik Tähtösen voisi kuvitella sanovan. "Once upon a time there lived an ugly barnacle. He was so ugly, everyone died. The end!"
Mistä ajatuksista sitten puhun? Kaikista ajatuksista. Toisiinsa liittymättömistä, jopa omaan elämääni liittymättömistä ajatuksista jotka täyttävät mieleni enkä saa rauhaa. Kuinka hyvinvointivaltiossa voidaan lapset viedä äidiltään jo sairaalasta, vain tämän menneisyyden vuoksi? Kuinka hyvinvointivaltiossa voidaan lapsiperheeltä lakkauttaa tuet byrokratian vuoksi? Miksi murehdin lapsiperheiden asioista, kun en itse edes halua lapsia... Tarvitsenko foliohatun ebolaa vastaan? Miksi elän yli varojeni, enkä koskaan ota opikseni? Onko minusta pyörittämään sisustussuunnittelufirmaa? Miksi en osaa nauttia asioista yksin? Onko mopsit oikeasti rumia? Miksi en koskaan opetellutkaan soittamaan kitaraa, vaikka se oli unelmani... Olenko saamaton? Totta kai olet saamaton, katso nyt itseäsi... Mitä on flexaaminen ja kenen helvetin luvalla suomiräp on poikkeuksetta niin paskaa? Ookko päässy leikkaa sukkaa?
Missä on Herra Matikaisen toinen kulmahammas ja miksi olut ei enää maistu yhtä hyvältä kuin ennen?
http://dlastruthofyouth.blogspot.fi/2014/10/kuin-seisoisin-puhelinkopissa-keskella.html
