Mietiskelen tässä ihan normaaleita harrastus asioita ja mietin sitä, että minkä takia sellasta, jonka harrastus on pelaaminen ja tietokoneella muuten hääräily pidetään outona ja syrjäytyneenä ja häntä ja hänen harrastustaan ei hyväksytä?
Kun taas sellainen, joka harrastaa esim. postimerkkien keräilyä, autojen korjailua ja laittamista, hiihtoa, yms yms yms, pidetään normaaleina ja tasapainoisina ihmisinä, heidät hyväksytään sellaisena kun he ovat ja heidän harrastuksestaan ollaan kiinnostuneita vaikkei se omaa elämää kiinnostaisi paskan vertaa.
Pelaaminen ja peliala on kumminkin nostanut päätään sieltä missä se oli ja rupeaa olemaan yksi suurimpia ajanvietto tapoja tällä vuosisadalla. Jotkut jopa ansaitsevat elantonsa sillä, että istuvat päivät pitkät näytön ääressä pelaamassa jotain peliä ja streemaavat sen twitchiin.
Mutta silti, jollet pelaa jonkun suuren yhtiön työntekijänä tai jotain todella tunnettua peliä esim. smite, minecraft, tf2? Niin kukaan ei todellakaan halua edes keskustella kanssasi... Meidän pitäisi elää hyväksynnän aikakautta, mutta ei omalta osaltani siltä tunnu :/
Jos muilla on samanlaisia kokemuksia niin tulkaa rohkeasti jakamaan mietteitänne tähän blogiin tai yksityisviestillä profiiliini.
