Demonilesboankka

Tamppasimme huhtikuun viimeisenä House of Hard Musicin ja Futuristicsin järjestämissä Reiveissä Tampereen YO-talolla. Aiempina vuosina panostukseni on jäänyt lähinnä merirosvoiluksi, mutta tänä vuonna hohdin neonkeltaista uv-valoissa niin että silmiin sattui. Suhteeni konemusiikkiin on parantunut. Aikoinaan vaahtosin ihmisille kuinka oikea musiikki tehdään oikeilla instrumenteilla, mutta otan tästäkin asiasta sanani takaisin. Konemusiikin saralla ainakin hardstyle saa adrenaliinin virtaamaan ja tanssijalat vipattamaan... Pystyin vielä perjantai-iltanakin kuulemaan sen rytmin päässäni. Seuraavia näiden tyyppien kemuja saakin odottaa kuukauden päivät kun Hellstriker saapuu Tampereelle.

Kesällä olemme suuntaamassa Kosmosfestareille Mikkelin Ristiinaan nauttimaan paitsi konemusiikista niin uskomattomasta decosta, jota meikäläisenkin on määrä olla mukana toteuttamassa. Muutama päivä metsän keskellä kaukana kotoa tekee ehkä ihan hyvää tälle pienelle kaupunkilaistuneelle sydämelleni.


Demiksen totuus nuoruudesta: Onkohan konemusiikki vain viikonloppuisin vallitseva olotila vai tullut jäädäkseen