Tämä ei nyt ole mikään yhyy-kukaan-ei-rakasta-mua-vuodatus, eikä seuranhaku-ruikutus, kunhan pohdiskelen julkisesti!
Olen pitkään miettinyt itsekseni ja muiden kanssa, miksi olen sinkku. Mukavia vaihtoehtoja (yleensä poikia, mutta ei keskitytä nyt seksuaaliseen suuntautumiseen sen enempää) kyllä on ollut useita, mutta hyvin homma jäätyy niinkutsutulle Friendzonelle. Rikon varmaan normeja ja luonnonlakeja, kun itse olen varmaan 90 prosenttisesti se, joka "friendzonataan".
Vika ei siis ole vastapuolessa, vaan ihan minussa itsessäni, onnistun muuntautumaan söpöstä ja kivasta vaimoke-ehdokkaasta hetkessä parhaaksi kamuksi. Mitä mä teen väärin? :D
Osa (ei suurin, mutta huomattava osa kuitenkin) miespuolisista ystävistäni on sellaisia, että juttu on lähtenyt siitä, että on ollut jotain säätöä, mutta päätynyt sitten siihen, että ollaan päätetty olla kavereita. Yleensä sen kundin aloitteesta. Kun olen tästä kysellyt, vastaus on usein jotain "sun kanssa vaan on niin helppo olla kavereita". Paras ystäväni (mies) on joskus huomattanut minulle, että osaan usein olla liiankin suora ja itsevarma ja se kuulemma usein saa miehet hidastamaan, joskus jopa laittamaan hätäjarrut pohjaan.
En koe itseäni mitenkään miehekkääksi tai poikamaiseksi, mutta ystäväni harvoin ottavat naiseuteni tosissaan. Tyttökaverini usein ovat sitä mieltä, etten ymmärrä heidän "tyttöjuttujaan". Okei myönnetään, että ei ole minun tapaistani viettää useita tunteja shoppaillen ja esimerkiksi olla hermostunut ennen treffejä. (Välihuomautuksena, em. "tyttöjen juttujen" olevan suht törkeitä yleistyksiä, mutta mennään nyt näillä, sillä kyse on minun ystävistäni, ei koko maailman naisista).
Olen kuitenkin väliinputoaja: vaikka miehet usein kohtelevat minua, kuin jätkäkavereitaan, minua ei oteta niin tosissaan, kuin oikeaa miestä, mutta naiseuttanikaan ei oteta kovin tosissaan. Tästä varmaan seuraa se kuuluisa friendzonaus.
Tiedä sitten, pitäisikö tässä omia toimintatapojaan ruveta muuttamaan, vai vain odotella, että joku hyväksyy mun suoruuden, ilkeähkön ja mustan huumorin ja elämäntyylini.
En tiedä mikä tämän tekstin pointti edes oli. Olen mökillä ja kaikki muut nukkuu ja tahdoin vaan purkautua jonnekin, lol. Varmaan poistan tämän aamulla, kun tajuan, ettei tässä ole mitään pointtia.
//: kohdistan tässä lähinnä turhautumiseni cis-miehiin, sillä heidän tapailussaan minulla on eniten kokemusta ja koen olevani suhteellisen hetero ja haluavani seurustella miehen kanssa
