Toissaviikon tiistaina vielä hymyilevät talkoolaiset pystyttivät telttansa sateiseen ja hieman viileään Ristiinaan. Tästä alkaisi kaupunkilaistuneen sieluni viisipäiväinen kiirastuli Koschwithissa, jossa elän sadan muun hipin kanssa tehden töitä kuin lapset Kolumbian perunapelloilla ilman kenkiä, kylmissään ja vapisten. Sähkön ja vesijohtoveden puutteeseen ehti tottua muutamassa yössä ja telttakin alkoi tuntua kodilta jo torstaihin mennessä. Tänne ei tultu pitämään hauskaa, taisi olla eniten kuultu lausahdus hakkeenlapioijien suusta. Viikon peseytymättömyys oli uutta, mutta Staff-passi oli käyntikortti kaikkialle.
Saimme paljon aikaan ennen varsinaista Kosmosfestarien starttaamista perjantaina kello neljä. Veikkaan villisti että väsyneet, mutta onnelliset vapaaehtoiset nukkuivat ensimmäisen sykäyksen yli. Bazaari täyttyi erilaisista ruoka- ja vaatekojuista sekä iloisista ihmisistä. Solar Templessä rentouduttiin, harrastettiin joogaa ja kurkkulaulua, järjestettiin erilaisia työpajoja keholle sekä mielelle ja kuunneliin luentoja. Circus tarjosi mm. tulishowta, vannetanssia, workshopeja, jonglöörausta sekä poidenpyörittelyä. Myös Lockster oli mukana Kosmosfestareilla ja ihmiset kävivät renoutumassa Shisha Loungessamme ostosten ohella.
Spacetime tarjosi chillimpää menoa ja upeaa videoprojisointia domessa. Lavalla soi mm. ambient, psychill, kokeellinen dub ja päivisin läheisessä puutarhassa pystyi rentoutumaan riippukeinussa reggaen soidessa.
Gravityllä nautittiin Drum and Bassia, technoa ja housea. Läheisen graffitiseinän kävivät taiteilemassa Raw Dealin pojat. Fabric of the Kosmos pääsi oikeuksiinsa lauantai-iltana kun teos oli valmis ja uv-valot sytytettiin.
Vortex - Kosmosfestarien megalomaaginen päälava, jonka toteutuksesta oli vastuussa DecoTukos ja Fiktio. Olen vain sanaton. Kun metsä heräsi eloon auringon laskiessa psykedeelisien soundien siivittelemänä, en enää muistanut kipua jaloissani tai väsymyksestä kiinni painuvia silmiäni. Työ oli maksanut itsensä takaisin, olin ystävieni ympäröimä ja mikään ei olisi voinut pilata tätä minulta. Jokainen vastaantuleva ihminen hymyili. Jokainen oli onnellinen ja koko paikka huokui rakkautta sekä yhteisöllisyyttä.
Yhteenvetona viikonloppu oli väsynein, mutta parasta. Täysiä. [Aseta kaikki mahdolliset superlatiivit tähän] Löysin erään tutun bloggaajankin lauantaiyönä teltastani ja hämmennys oli molemminpuolinen. Jouduimme uusien ja vanhojen tuttujen kanssa jopa perustamaan Kosmosvieroitusketjun. "Vie minut takaisin metsään apinamies." Kyllä omaa sänkyä oli kuitenkin ihana halia kotona. Lämpimässä. Ilman niitä triljoonia hyttysiä. Kuivassa.
Mopsi kainalossa.
KYLÄNMAHTI: Kosmos Festival 2015
