tuli mieleen kun kaverille mainitsin tuosta The Evil Within että pitää muistaa hankkia.
No tokas vaan takasin että tulet pettymään ja sen takia koska juuri realistisuus on päin petäjää.
Siinähä yksi "syy" miksi yleensä tulee pelattua paljon ei siis realisuuden puute vaan että saa ja ei tarvitse ajatella "syvällisiä".
Monesti toivonut että olisi on/of nappi päässä mutta onneksi se onnistuu tosin muutenkin.
Eikä noita asioita tarvitse alkaa syvällisemmin miettiä/ajatella jne vaan ne jää mielee(ni) itsestään ja lähtee sitten juuri "oikeaan" aikaan yleensä liikkeelle.
Eikä auta "noh ajattele muuta tai elä ajattele asiaaa/asioita" "ohjeet".
Siksi(kin) tulee paljon ja melkein pääasiassa pelattua kauhupelejä eikä mielikuvitus ala tekemään tepposia kuten ei leffojenkaan kohdalla.
Samoin tuosta pelistä tuli mieleen ja yleensä (tapaus kohtaista) mikä yleensä on kauhua kuten monet tuosta(kin) sanonut kehno/huono toimintapeli muka kauhua.
Itse ihmettelen ja sanon kaukana kauhusta on Saw,Purge,Scream jne tyyli ja vaikka ovat leffoja niin aiempi kysymys/aihe liittyy niihinkin ja jo aiemmin mainittu kauhu"peli" until dawn sitten taas jatkaa tuota linjaa peli puolella kuten sanottu voihan ja varmaan säikähtääkin mutta itselle pari sekunnin gameplay ja ei ei tosiaankaan.
Juuri mistä koitan saada ja haluan saada ajatukset pois niin miksi vapaaehtoisesti sitten vielä nauttisin moisesta ja "no se on vain peliä" jne totta niin onkin mutta samoja/samankaltasia asioita tapahtuu oikeassa elämässä (ei välttämättä samassa mittakaavassa/tavalla) mutta silti.
Samaan sarjaan menee omalla kohdalla sotapelit.
Vaikka säikähdän helposti varsinkin yht äkkiä kohtia ja oikeastikin elämässä.
Mutta tuokin vie sitten ilmeisesti osaksi ainakin ajatuksia pois niistä (elämästä) asioista jotka ei teen hyvää.
Onhan noita muuitakin hyviä pelejä jotka saa ajatukset melkein nollille kuten on tullut huomattua Sacred 2: Fallen Angel on toiminut hyvin ja ennen ainakin pitkään paras vaihtoehto rumble roses.
Ja vaikka sitä "keskittyy" ja on tuon harrastuksen pitkästä aikaa aloittanut.
Niin ei se "normaali aikuisen elämä" siitä miksikään ole/muutu samanlailla sitä osaa asiat hoitaa kuten silloin kun yksin asumisen aloitti 12 vuotta sitten.
