BruceVaan

Lähetin hänet illalla luomaan huomista. Vavahdin unestani etsimään, joukot lähtivät. Yhä puolihoureissani, edessäni huusivat jo päivän uutiset. Maa jaloissani kouristeli. Radiosta kerrottiin joukkojen saapuvan, emme tienneet heidän värejään. Kaupunki oli pestävä elämillä, kunnian vuoksi. Tämä savun pieksemä talo oli myös puhdistettava. Syyt peittyivät jyrinään.
Aamulla viesti saapui sanat revittyinä eteiskammiooni. Hän on paluumatkalla. Täällä hänen verensä virtaa. Etsin tulevaisuutta silpuista, vieraasta postileimasta. Käskyn antaneet ovat puhuneet tunnustellessani nahkaisten rintakehien ihmisenaikaisia luita. Yritän muistaa vielä hetken ja unohtaa jälleen huomiseksi, verenkosteisiin lakanoihin. Täällä ei enää ole jaksettu hankkia uusia lakanoita. Savuisin käsin puhallan ristin: täällä asui ihminen, jonka paluusta tulee tragedia.