DeathAngelForever

Ei taas hetkeen oo kirjottanu mut nyt taas fiilis et voi rustaa ajatuksia tänne... juhannus mikä ihana tekosyy monille juoda... ite harvoin enää juhannusta juhlinu, tosin 5v sit se muuttu täysin koko sen tarkotus mulle... nyt ku viettäny yksin on vaan tajunnu kuin oon taas pääsräny itteni siihen et antanu ihmisten leikkiä... moni saattaa suuttua mut suuttukoon. Ei sitä kovin kauaa jaksa ku huomaa kerta toisen jälkee et asioista ei puhuta suoraa vaan kierrellään ja kaarellaa ja sit tekosyitä keksitään ku ite yrittää suoraa sanoo et kyllä mä kestän et voi sanoa suoraan et seurani ei kiinnosta tietyllä hetkellä... en mä väkisin aio tupata seuraan ku ei oikeasti kiinnosta mun seura... kyl sit taas viestitellää ku multa kaivataan jotain tai et musta on jtn muuta hyötyä... kyllä mä pärjään hyvin yksinki oon taistellu enenki yksin, on kai taas aika jatkaa yksin tukeutumatta ihmisiin ku jotenki tuntuu et vaan harvat enää on oikeesti läsnä.. puhelin ja some jatkuvasti enemmän vie ajan siitä yhdessä olosta ku on face to face... kuitenki elämä on loppu peleis hauras ja koskaan ei voi olla varma et millon sydän lyökin sen viimisen lyönnin.. vittuttais suunnattomasti ku ei kerkeiskää sanoo niitä tärkeitä sanoja niille jotka merkkaa ja joilla on paikka sydämes, näyttää niil teoilla et sulla on merkitystä sen sijaan some ja puhelin vie helpolla sen voiton niil hetkillä ku asioille vois tehdä enemmän... mut joo tälläst pohtinu jo toista päivää... ne jotka jussia juhlii juhlikaa, pitäkää huolta ja olkaa enemmän läsnä yrittäkää keskittyy olennaisee siihen mitä on eessä kyl se some pärjää ilman teijän huomioo hetken jos toisenki