Negatiivinen energia mieltäsi kalvaa
Se sinut heikoksi tekee
Näännyttää niin että luut ihon läpi paistaa
Jatkuuko valveuni vielä huomiseen
Milloin tulee aika viimein herätä
Polulla helvettiin viitoitetulla
Voimme vain katsella
Kun energiassa mustassa
Lataamme painajaisemme uudelleen
Aamulla auringon noustessa
Joka meille ei ole onnellinen
Kun ilo ei ole osa elämää
Mitä jäljelle jää
Tuhannet arvet eletystä elämästä
Nekin lopuksi aika haalistaa
Kuten sinutkin
Jolloin haluat vain kaiken unohtaa
Ja luovuttaa
Olit aikoinaa valon lapsi
Kunnes sinulta siivet revittiin
Unelmat murskattiin
Uudestaan ja uudestaan
Maan rakoon poljettiin
Tämä on sade loppumaton
Lasin siruja niellessä
Ennenkuin lähdön hetkisi koittaa
Tukehdut sirpaleisiin ja hukut verenvuotoosi
(C)G17
