Ku tuntuu että asiat menee päin persettä mutta kukaan muu ei sitä huomaa.
Jotkut ihmiset laskee liikaa mun varaan asioita ja luulin että olin valmis ottamaan sellaisen vastuun asioista. Enpä näköjään ole. Tästä jos selviän nii voin onnitella itseäni.
Hyvä kuvaus tähän on kyllä että joko opit uimaan tai hukut. Ja mä ihan selvästi oon hukkumassa. Sen sijaan että joku ojentaisi köyttä niin mua heitellään tiiliskivillä. Vai onko tämä vaan mun yliajatteleva luonne joka aiheuttaa tämmöisen fiiliksen?