Mikä siinä on, ettei vaan osaa olla murehtimatta, analysoimatta ja yli huolehtimatta varsinki sillo kun pitäis nukkua. Miten ei kykene laittamaan töitä ja muita asioita sivuun seuraavaan päivään.
Tunnistatko itsesi.
Minä tunnistan. Sitä murehtii nukkumaan mennessä seuraavan päivän/kuun/vuoden töitä, tai jos ei ole töitä niin niiden puuttumista. Ihan kuin sille asialle voisi tehdä jotain kolmelta aamuyöstä.
Sitten murehtii tekemättömiä hommia, toimimattomia koneita jotka pitäisi korjata ja sitä onko nyt hyvä maata sängyssä kun voisi mennä vaikka juoksemaan kun olis sitä ylimäärästä poltettavaa.
Katuu tyhmiä ostoksia ja elämätöntä elämää tai sitä että ei ole saanut tarpeeksi aikaan.
Sitten iskee ocd tyyppinen oireilu. Oonkoha syöny lääkkeet, sammuttanu hellan, lukinnu oven. Pitäskö käydä vessassa vaikka varmuuden vuoksi..
Mihinköhä tää maailma on menossa?
Onkoha järkevää asua enää suomessa, mihi sitä muuttas?
Onkoha muualla elämää, hakiskoha ne minut sinne.
Kaikki varmaa vihaa minua, olis kai parempi jos kuolis. Ei kyl jaksa, kukaha sen huomais, ja mitenhä koirie kävis..
Pitäs nukkuu et jaksaa herätä.
Miks en vaa saa mitään aikaan tällä elämällä?
Hemmetti. En osaa ees kiroilla uskottavasti..
Joo vähän kärjistettynä.. :D
Jos jollai on hyvä keino tän ongelman hoitamiseksi, niin vois sen kertoo eikä hihittää vaa itekseen ku saa nukuttua ja toiset pyörii sängyssä. :D
Jospa koittas nukkua... ..... ......
